|
Lemmikkieläinten jalostus
Paluu
Kauniita koiria ja kissoja terveyden kustannuksella
- Animalia 1/2006 - Laura Uotila -
Koira on elänyt ihmisen seuralaisena yli kymmenentuhatta vuotta. Tänä aikana ihminen on muokannut koiraa moniin eri käyttötarkoituksiin
sopivaksi. Koirat ovat toimineet apuna metsästyksessä, paimentaneet muita kotieläimiä ja suojelleet omistajaansa tai tämän omaisuutta.
Aiemmin koiria on arvostettu ensisijaisesti niiden käyttöominaisuuksien takia, eikä ulkonäköön ole kiinnitetty erityistä huomiota.
Sukua ovat päässeet jatkamaan vain ne yksilöt, jotka ovat toimineet käyttötarkoituksessaan parhaiten.
Koirien työkäyttö on vähentynyt voimakkaasti ja käyttöominaisuuksien sijaan ulkonäköjalostus on vallannut jalansijaa koirankasvatuksessa.
Ulkonäköön perustuvan jalostuksen vankkana pohjana ovat toimineet koiranäyttelyt. Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin vuonna 1859
Englannissa: jotta koiria voitiin laittaa ulkomuodollisesti järjestykseen, tarvittiin jokin ihanne, johon koiria voitiin verrata.
1800-luvun lopussa luotiinkin ensimmäiset rotumääritelmät, joiden perusteella koiria ryhdyttiin jalostamaan erillisiksi roduiksi ja
ulkonäöltään mahdollisimman yhtenäisiksi ryhmiksi.
Kansainvälinen kennelliitto FCI tunnustaa tällä hetkellä jo yli 450 eri koirarotua. Keinotekoinen rotupuhtaus ja mahdollisimman tarkka
rotumääritelmän täyttäminen ovat nykyisen koiranjalostuksen perustat. Monet rotumääritelmät ja jalostusvalinnat vaarantavat kuitenkin
eläinten hyvinvoinnin, sillä koirille halutaan sellaisia niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin ominaisuuksia, jotka heikentävät koirien
elämänlaatua voimakkaasti. Moni nykyisistä jalostuksen tuotteista ei kykenisi enää suoriutumaan niistä tehtävistä, joissa sen rotuiset
koirat on alunperin tarkoitettu toimimaan. Esimerkiksi tappijalkainen welsh corgi tuskin pysyisi enää kauaakaan lehmien perässä tai
pitkä- ja paksuturkkinen collie tuskin selviäisi lammaspaimenena Englannin nummilla.
Jalostus aiheuttaa koirille usein sairauksia
Eläinjalostuksen vähimmäisvaatimuksen toivoisi olevan se, että eläimet pystyvät lisääntymään luonnollisesti. Tämäkin asia on jo unohdettu
koirien kohdalla. Esimerkiksi ranskan- ja englanninbulldoggeille keisarinleikkaus on lähes rutiininomainen synnytystapa. Myös luonnollinen
astuminen on monen rodun urokselle hankalaa, ja keinosiemennykseen joudutaan turvautumaan varsin usein pentujen saattamiseksi elämän
alkuun.
Mutaatioiden kautta ihminen on voinut jalostaa koiriin ominaisuuksia, jotka olisivat karsiutuneet elinkelvottomuuden takia populaatiosta
pois nopeasti. Perinnöllisten vikojen on tavallaan katsottu tulleen välttämättömäksi osaksi jalostusta. Niiden kanssa yritetään vain
pysyä rajoissa, joissa ne eivät kohtuuttomasti häiritse eläimen hyvinvointia.
Sairaudet liittyvät kiinteästi moniin koirarotuihin. Lyhytkuonoisten koirien silmät vuotavat ja hengitys rohisee ahtaissa hengityskanavissa.
Löysänahkaisten koirien ihopoimut vaativat puhdistamista tulehdusten ehkäisemiseksi. Jättirotuisten koirien keski-ikä jää reilusti alle
kymmenen vuoden, ja kasvuiän ruokinnan tulee olla äärimmäisen tarkkaa kasvuhäiriöiden ehkäisemiseksi. Luppakorvaisilla koirilla voi olla niin
suuret ja painavat korvat, että korvakanavat sulkeutuvat ja korvakäytävissä muhii jatkuvasti korvatulehduksia. Suuret silmät voivat olla
liian kookkaat silmäkuoppiin, jolloin silmät altistuvat onnettomuuksille ja ääritapauksissa saattavat pulpahtaa ulos päästä. Toisaalta
joillain roduilla silmät on jalostettu liian pieniksi, jolloin silmäluomet alkavat kiertyä sisäänpäin ja ripset hangata silmää.
Terveysongelmia tuottavat paitsi liian raskaat, myös liian hennoiksi jalostetut rakenteet: muutamilla kääpiökoiraroduilla jalkojen luustoon
tulee erittäin helposti murtumia. Karvattomat koirat taas palelevat kylmässä ja palavat helposti auringonpaahteessa ja lisäksi niiden
riesana on normaalia vähäisempi hampaiden määrä.
Kuka valvoo jalostusta?
Suuri osa koiraroduista on ollut niin vähän aikaa systemaattisen jalostuksen piirissä, että perinnölliset sairaudet alkavat vasta tulla
ilmi. Tulevien vuosikymmenien aikana tullaan todennäköisesti kohtaamaan aina vain enemmän ja vaikeampia terveysongelmia eri koiraroduissa.
Koiramaailmassa on kehitetty useita perinnöllisten sairauksien tarkkailuohjelmia, joiden avulla koiraroduista pyritään jalostamaan
terveempiä. Diagnosoidutkaan sairaudet eivät kuitenkaan aina rajoita koira jalostuskäyttöä, eikä koiranäyttelyissä parhaita palkittaessa
kysellä sairaskertomuksia. Sen vuoksi ne kasvattajat, joilla koiran ulkonäkö menee terveyden edelle, saattavat käyttää jalostukseen
sairaiksi todettuja koiria.
Sairauksien tarkkailuohjelmien ulkopuolelle jää monia vaikeita sairauksia. Esimerkiksi ruoka-aineallergiat ja ihosairaudet ovat yleistyneet
viime aikoina monessa rodussa voimakkaasti, eikä niitä juurikaan seurata koirissa ainakaan virallisella tasolla. Moni rotukoira pysyykin
hengissä enää vain tiukkaa erikoisruokavaliota noudattamalla.
Jokainen koirassa esiintyvä sairaus heikentää kyseisen yksilön hyvinvointia. Vaikka sairaus ei olisi hengenvaarallinen, aiheuttaa se silti
merkittävää haittaa siitä kärsivälle eläimelle. Ja vaikka sairaus tai fyysinen vika olisi korjattavissa esimerkiksi leikkauksella,
aiheuttavat hoito-operaatiot eläimelle ylimääräistä stressiä. Lisäksi liian moni koira joudutaan lopettamaan ennenaikaisesti elämänlaatua
merkittävästi alentaneiden vikojen vuoksi.
Ylijalostus vaikeuttaa koirien kommunikointia
Pitkälti tutkimaton aluen on ylijalostettujen ominaisuuksien vaikutus koirien elekieleen ja sitä kautta koirien keskinäiseen kommunikointiin.
Esimerkiksi paksu ja pitkä turkki estää toisia koiria huomaamasta, jos tuuheaturkkinen yksilö haluaisi viestiä epävarmuuttaan nostamalla
niskakarvat pystyyn. Koira itse luulee viestivänsä selkeästi, mutta toiset koirat eivät pysty havaitsemaan sen antamaa signaalia. Muita
signaalikieltä heikentäviä esimerkkejä voisivat olla silmien ja kuonon päällä roikkuvat karvat, lyhyiksi jalostetut hännät, alapurennat ja
lyhyet kuonot, selänpäällä aina suoraan pystyssä tai tiukalla kippuralla kannettavat hännät, raskaat ja roikkuvat korvat, rohiseva, murinalta
kuullostava hengitys jne. Todennäköisesti pennusta asti yhdessä eläneet koirat oppivat tulkitsemaan myös vaillinaisia signaaleja lähettävää
lajitoveriaan, mutta uusia koiria kohdatessa voi väärinkäsityksiä ja tappeluita syntyä helposti.
Luonteiden jalostus on usein jäänyt ulkonäön varjoon. Jotta koirat pystyisivät sopeutumaan nykyiseen yhteiskuntaan ja sen asettamiin vaatimuksiin,
tulisi terveyden lisäksi kiinnittää huomiota entistä enemmän luonteisiin. Suurin osa koirista elää kuitenkin pääasiallisesti seurakoirina,
jolloin esimerkiksi liiallinen aggressiivisuus tai arkuun aiheuttaa ainoastaan ongelmia ja lisää eläinten stressiä.
Mitä koirat edellä, sitä kissat perässä
Rotukissajalostus seuraa koirien perässä. Kissanäyttelyt ja rotumääritelmiin perustuva jalostus on kissojen kohdalla huomattavasti nuorempaa
kuin koirilla, mutta viitteitä samoista ongelmista on jo nähtävissä. Myös rotukissoilla on todettu esimerkiksi perinnöllisiä lonkkavikoja
ja niistä aiheutuvaa nivelrikkoa sekä vaikeita ruoka-aineallergioita. Ulkonäköjalostuksen fyysiset seuraukset näkyvät osittain jo
silmämääräisestikin. Persialaiskissoilla kuono on jalostettu jo lähes olemattomaksi, jolloin hengitystiet ja kyynelkanavat joutuvat
ahtaalle aiheuttaen hengitysvaikeuksia ja silmäongelmia, aivan kuten lyhytkuonoisilla koirilla.
Lemmikeillä on yleensä erittäin suuri merkitys omistajalleen ystävänä ja seuralaisena. Syyt hankkia esimerkiksi tietyn rotuinen koira
vaihtelevat: toiset haluavat harvinaisen rodun edustajan esitelläkseen sitä muille tai menestyäkseen näyttelyissä, mutta suurin osa
koiranomistajista kaipaa kuitenkin ensisijassa ystävää ja ulkoilukaveria. Valitettavasti liian usein ostaja joutuu kokemaan karvaan
pettymyksen, kun hartaasti odotettu koiranpentu ei täytäkään sille asetettuja odotuksia. Koiran luonne ei vastaa luvattua tai koira on
fyysisesti niin sairas, että se vaatii pitkällisiä tutkimuksia ja jatkuvaa erikoisruokintaa tai kalliita leikkausoperaaitoita kyetäkseen
edes normaaliin arkielämään. Puhumattakaan itse koirista, joiden elämänlaatu voi jäädä hyvinkin heikoksi jatkuvan sairastelun vuoksi.
- - -
Paluu
|
