Kasvina tulilatva on erittäin kestävä ja pitkäikäinen mahdollisesta heikostakin hoidosta huolimatta.
Tutuksi tulilatva tuli suomalaisille vasta 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, mutta tänä päivänä
sen tuntevat jo kaikki.
Tulilatva vaatii paljon valoa, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta. Vettä annetaan kunnolla jokaisella
kastelukerralla, ja annetaan mullan välillä kuivahtaa. Kasvia lannoitetaan ennen kukintaa noin parin viikon
välein, mutta kukinnan aikana sitä ei tarvitse lannoittaa. Kukinnan jälkeen kasville on hyväksi lyhyt
lepokausi, jolloin sitä kastellaan vain sen verran, ettei se pääse lakastumaan.
Normaali huoneenlämpö sopii tulilatvalle hyvin, mutta se kukkii kauemmin, jos lämpötila ei ole kovin korkea.
Tulilatva on lyhyen päivän kasvi, joka kukkii vain saadessaan olla täysin pimeässä vähintään 14 tuntia
vuorokaudessa. Tänä aikana vähäinenkin valon pilkahdus häiritsee nuppujen muodostumista. Mikäli haluat
kukittaa tulilatvasi jouluksi, anna sille syyskuun alusta lokakuun alkuun kestävä pimeäkäsittely.
Pimeäkäsittelyksi käy kasvin peittäminen 14 tunniksi esimerkiksi riittävän paksulla mustalla jätesäkillä.
Nuoret yksilöt haarautuvat itsestään, mutta vanhoja kookkaita yksilöitä voit auttaa haarautumaan typistämällä
keväällä versojen latvat.
Paluu