|
Kissanpennut
Paluu
 Vastasyntynyt kissanpentu on täysin avuton. Kuitenkin jo neljän vuorokauden kuluessa se tunnistaa emonsa ja
ryömii sen luo puolen metrin päästä. Pariviikkoisen pennun aivot ovat senverran kehittyneet, että se voi
käyttää etujalkojaan. Kolmiviikkoisena se kykenee jo jollain lailla seisomaan, kuulemaan, näkemään ja
vastaamaan ärsykkeisiin. Seitsemän viikon ikäisenä pentu on kehittynyt lähes valmiiksi. Noin kahden ja puolen
viikon ikäisenä pentu oppii käyttämään hiekka-astiaa.
Kolmen viikon ikäisinä pennut kykenevät syömään kiinteää ruokaa. Viisiviikkoisena niillä on neulanterävät
maitohampaat. Emo aloittaa kiinteän ruoan syömisen opettamisen pennuilleen, kun ne ovat viisiviikkoisia.
Kissanpennut oppimat matkimalla, joten emon täytyy opettaa pennuille myös veden latkimisen kepusta.
Aluksi emo hoitaa pennun turkin, mutta viisiviikkoisena pentu huolehtii siisteydestään itse. Emot opettavat
myös kuinka hiekka-astiaa käytetään. Ilman mallioppimista pennut eivät kykene toimimaan oikein.
Kun emon hormonitasapaino alkaa palautua ja maidon tuleminen lakkaa, alkavat myös emonvaistot heiketä.
Naskalinterävillä maitohampaillakin tosin voi olla osuutta asiaan. Luonnossa suuret pentueet ovat hajonneet
puolivuotiaana, mutta pienet pysyvät yhdessä pitempään.
Emolle voi tulla uusi kiima jo muutaman viikon kuluttua maidontuotannon loppumisesta.
Sosiaalistuminen
Kissojen aivot kehittyvät jo varhain. Nykykissojen ei tarvitse saalistaa omaa ruokaansa eikä pelätä petoja,
mutta varhaiset aistiärsykkeet lisäävät tunne-elämän hallintaa ja kykyä elää ihmisten kanssa.
Pentujen toistuva koskettelu 3-7 viikon ikäisinä saa aikaan sen, että ne aikuisina puskevat mielellään
päällään tai hankaavat hännällään paikalle tulleita ihmisiä ja kehräävät. Niin ikään säännöllinen käsittely
saa pennun kasvamaan nopeammin. Jos pennuilla ei ole jatkuvaa sosiaalista yhteyttä ihmisiin ennen seitsemättä
elinviikkoaan, niistä varttuu syrjäänvetäytyviä aikuisia.
Jos pentu pääsee sosiaalistumiskautensa (3-7 vko iässä) tutustumaan muun lajin edustajiin, esimerkiksi
lemmikkirottiin, koiriin ja ihmisiin, sille kehittyy hyvät välit niiden kanssa eikä se pidä niitä saaliina
tai petoina. Jos pentu ei opi elämään ihmisten tai muiden eläinten kanssa jo pienenä, pelkojen kehittyminen
on hyvin todennäköistä. Vaikka vanhemmillakin kissoilla säilyy kyky oppia uusia sosiaalisia taitoja, näiden
kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä.
Muistilista
- Katso, että emoksi aiottu kissa on tunne-elämältään kypsä kasvattamaan pentuja. Pentuja ei saisi koskaan
teettää liian nuorilla, kypsymättömillä naarailla.
- Tarjoa emolle tiineys- ja imetysaikana ravinteikasta ruokaa. Hyvä ravinto on välttämätöntä sikiöiden
ja kasvavien poikasten oikeanlaiselle kehittymiselle.
- Anna pentujen imeä 10-12 viikkoa ennen vieroittamista, jos emo vain tämän sallii.
- Koskettele pentuja usein, etenkin niiden ollessa 3-7 viikon ikäisiä.
- Pennut tarvitsevat paljon virikkeitä, turvallisia leluja ja toisten kanssa painimista, yhdessä leikkimistä.
- Selvitä, minkälaisissa ympäristöissä pennut tulevat aikuisina elämään, ja tutustuta ne muihin eläinlajeihin.
Omistaja on emo
Kun kissanpentu tulee varhaisen oppimisen kautta riippuvaiseksi omistajansa antamasta ruoasta, turvasta ja
lämmöstä, se luultavasti pitää omistajaa emonaan koko elämänsä ajan. Itsenäisillä kissoilla on omistajaansa
vähemmän kiinteät välit. Omistaja on vain hyödyllinen voimavara. Jo pienenä omistajansa emoksi ottaneet kissat
taas nauttivat jatkuvasti hänen läheisyydestään, pitävät silittelystä ja hyväilyistä yhtä paljon kuin biologisen
emonsa lämmöstä ja nuolemisesta.
Leikkiminen
 Kissanpennut alkavat leikkiä kolmen viikon ikäisinä. Neljän viikon vanhat pennut painivat, tarttuvat kiinni
etujaloillaan. Viisiviikkoisilla koordinointi alkaa olla jo todella hyvällä mallilla. Kuusiviikkoiset kissat
jahtaavat toisiaan taitavasti.
Leikeissä pennut oppivat myöskin käyttämään hampaitaan oikein, niin ettei pureminen satu, ja telmimään
sisäänvedetyin kynsin. Jos pentu puree tai kynsii sisarustaan liian kovaa ja satuttaa sitä, toinen puree
takaisin tai lähtee kiljuen pois ja leikki loppuu. Pennut oppivat nopeasti, mikä on sallitun rajoissa. Myös
emo kouluttaa pentuja, se läimäyttää ja murisee niille, kun leikki alkaa ärsyttää sitä.
Noin 14 viikon ikäisellä pennulla sosiaalinen leikki vaimenee luonnollisesti.
Vaikka leikki vähenee, se ei koskaan kesykissoilla lopu kokonaan. Pennut, joiden yhteiselo jatkuu aikuisinakin,
jatkavat sosiaalisia leikkejään. Jos toisia kissoja ei ole, kissa jatkaa loikkiaan ja syöksyjään ihmisten
kanssa.
|
|
