In English

Kissin koulutuspäiväkirja

Paluu koulutuksiin
Paluu Kissin harrastuksiin



Arkitottelevaisuutta ja aktivointia

Harjoituksiin:
- Mukaan pyydettiin tavallinen kaulain ja talutin, lempilelut, suosikkiherkut (makupalojen pitäisi olla mieluiten kosteita ja voimakkaan tuoksuisia), makuualusta, vettä, retkijakkara ja vaatetusta sään mukaan.
- Koiralla ennen harjoituksia osittainen lepo- ja paastopäivä, eli mahdollisimman vähän ulkoilua, ei runsaasti henkisiä virikkeitä ja koiran edellinen ateria jätetään väliin.
- Koulutuksessa, eikä myös ennen tai jälkeen, ei leikitä toisten koirien kanssa.

Viides kerta, 14.5.2007

Satoi vettä, joten jätin tällä kertaa Kissin kotiin (ei ole aikaa hoitaa turkkia kuntoon, ja takuttaa märkänä tosi-tosi helposti). Menin mukaan kuitenkin kuunteluoppilaaksi ja hyvä, että menin. Tosi tärkeää tietoa ohituksista ja upeaa oli nähdä kuin nopeasti jo vajaan tunnin aikana rähisevät koirat rupesivat toisiaan hienosti ohittelemaan. Olisi ollut kyllä tarpeellinen harjoitus Kissillekin, mutta täytyy yrittää ottaa harjoituksia sitten erikseen.

Ohitus tapahtuu samaan tapaan kuin syötinkin ohittaminen. Jo ennen kuin koira lukitsee katseensa vastaantulijaan, sille annetaan käskysana (ohi, jätä tms.), joka ilmaisee matkan jatkuvan, ei kohtaamista. Sen jälkeen koiraa kehutaan aina, kun se katsoo tai tekee jotain muuta kuin vastaantulijaa. Ja todella napakka kielto (ilman hihnaa), jos koira ryhtyy tuijottelemaan vastaantulijaa. Niin painokkaasti sanottu kielto, että koiran väärä toiminto keskeytyy ja se katsoo muualle, jolloin heti taas kovasti kehutaan.

Alkuun vastaantulotilanteet tehtiin kauempaa, ihmisten ollessa välissä, sitten vähän ajan päästä lähennyttiin ja lopulta jo koirat ohittivat toisiaan melkein kylki toisiaan hipoen. Vallan hienoa edistystä!

Neljäs kerta, 7.5.2007

Mulla kävi kömmä tämän treenin kellonajan kanssa. En tiedä yhtään, mitä olin ajatellut, mutta tähtäsin koko ajan puoli kahdeksaksi paikalle. Oltiin Kissin kanssa kyllä melkein ajoissa paikalla, vain jotain 12 yli oikean alkamisajan, mutta kun satoi, istuttiin Kissin kanssa ihan rauhassa autossa ja kun sade vähän hellitti, lähdettiin käpöttelemään kävelytien reunaa... Sitten vasta siinä puolen paikkeilla rupesin ihmettelemään, kun ei uutta porukkaa näytä tulevankaan, että onko sade pelästyttänyt kaikki ja ruvettiin liukumaan sinne ryhmää kohti. Siellä vasta tajusin, että hei, siellähän on tuttuja koiria (ihmisiä en tuntenutkaan, kun oli nyt kaikilla sadevarustukset päällä...), vaikka osalla koiristakin oli nyt takkia, mitä ei ollut aikaisemmin ollut. Ja niinhän se oli, että me oltiin oltu jo myöhässä silloin kun tultiin. No, kuulemma Johanna oli kysellyt läksyistä ja sitten selittänyt tätä senkertaista harjoitusta Syötin jättämistä/ ohittamista (ohi, jätä) ja "melkein" oli kuulemma kylmäkin tullut. En siis oikeasti vissiin kovasti paljon mitään menettänyt.

Sitten yksi koirakko kerrallaan kävi makkarasyötillä ja muut harjoittelivat sillä väliin yksikseen, mitä nyt kukin halusi (kuuntelua, luoksetuloa jne.), niistä, mitä ollaan aiemmilla kurssikerroilla käyty läpi.

Kissin kanssa oltiin viimeinen pari ja koska ei oltu kuuntelemassa sitä alkuselostusta, minkä Johanna oli pitänyt muille, saatiin lyhyt priiffi. Tarkoitus siis tuossa harjoituksessa on kulkea syötin ohi remmi löysällä. Ensin annetaan käsky, meillä se on "ohi", mitä ollaan vastaavissa paikoissa ennenkin käytetty. Sitten kehutaan koiraa aina, kun sen katse on muualla kuin syötissä ja voimakkaalla ärjähdyksellä ja eleellä (rintamasuunta koiraan päin, raju valehyökkäys) ilmaistaan, että syötille ei ole menemistä. Sitten heti rintamasuunta käännetään koirasta pois ja kehutaan taas, kun katse siirtyy pois syötistä. Jos tätä haluaa harjoitella kotona, täytyy mukana olla joku toinen, joka hoitaa ärjäisyn ja syöksyn, jollei remmissä sitä huomaa juuri oikea-aikaisesti tehdä. Sivusta tilanteen näkee paremmin. Yksinharjoittelussa on riski, että kohdennus osuu väärään paikkaan ja koira-reppana menee vain moisesta käyttäytymisestä ihan sekaisin.

Jo yhden kiellon ja "hyökkäyksen" jälkeen Kissi piti hyvän välimatkan makkaroihin (sellainen vähintään metri). Mentiin edes takaisin tosi läheltäkin syöttiä ja kuljettiin niinkin, että syötti oli mun ja Kissin välissä pari kertaa ja hienosti meni!

Se oli TOSI hyvä treeni. Eniten siis omalta kannalta, että miten vahvasti se oma elekieli koiraan vaikuttaa. Ei ole helppoa tuo kohdalleen ajoitus ja tarpeeksi rajun palautteen antaminen, eli harjoitusta pitäisi saada lisää kyllä...

Syötin jättämisen/ ohittamisen (hallintatekniikkaa, perustaito) tavoite/tarkoitus on:

  • opettaa ohjaajalle oikeanlainen ja oikea-aikaisen palautteen antaminen sekä jatkuvan palautteen merkitys, jotta ohjaaja saavuttaa koiransa kanssa viestiessään sen selkeyden ja johdonmukaisuuden, jota koira niin kipeästi kaipaa
  • opettaa ohjaajalle koirankoulutuksen tärkein periaate, ns. mustavalkoisuus
  • opettaa koiran luonnolliseen käyttäytymiseen perustuvaa kieltämistä ja kehumista, eli samanlaista palautteenantoa, jota esim. emä tai lauman muut aikuiset koirat antavat pennulle
  • harjoitella käskyn antamisen, kieltämisen ja kehumisen (kieltotilanteen "nollaamisen") oikeaa ajoitusta
  • opettaa koiralle, että se ei söisi kaikkea houkuttelevaa, mitä maasta löytää, vaan kysyy ensin omistajalta lupaa tai kiertää houkutuksen suosiolla
  • korvata mahdollisuuksien mukaan hihna- ym. fyysiset pakotteet henkisellä auktoriteetillä
  • opettaa koiralle ohjesana asioiden ja esineiden jättämiseen (käskyehdotus: "jätä", "ohi")
  • löytää juuri omalle koiralle sopiva tapa kieltää ja kehua ja miten ei-toivottu käytös (esim. pureminen, vasten hyppiminen jne) voidaan katkaista ja korvata toivotulla käytösmallilla
  • opettaa koiralle, mitä "ei" ja "hyvä" tarkoittavat
  • harjoite toimii Perus- ja Arkitottelevaisuuskurssilla pohjana tulevalle koirien ja ihmisten ohittamisharjoitteelle!
Milloin ja missä: Aina, kun koira löytää ulkoilun yhteydessä tai kotioloissa jotain, minkä se haluaisi ottaa, ja mikä ei ole sille sallittua. Harjoituksen voi myös lavastaa. Harjoituksen kesto: 1-5 min.

Sovellukset: käskyä voi myöhemmin hyödyntää paitsi myrkkysyöttien ja muiden koiran mielestä herkullisten houkutusten välttämiseen, mutta myös erilaisten muiden mielenkiinnon kohteiden ja houkutusten ohittamiseen (esim. autojen tai lintujen jahtaaminen, ohitusongelmat ja "remmiräyhäämiset"). Harjoitteen tärkein sovellus on kuitenkin omistajan vuorovaikutustaitojen soveltaminen kaikkeen jokapäiväiseen yhteiseloon koiran kanssa: oikeanlaisen palautteen antaminen oikealla hetkellä ja oikealla tavalla on ratkaisevaa kaikessa koiran oppimisessa, oli kyseessä sitten erillinen koulutustilanne tai arkielämän tilanteet. Väärällä tavalla tai hetkellä annettu palaute voi vastaavasti hidastaa koiran oppimista huomattavasti, tai jopa vahvistaa koiralla juuri sellaista käytösmallia, mitä siltä halutaan kitkeä. on paljon käytösmalleja, joiden korjaaminen tapahtuu luonnonmukaisimmin oikeanlaisen kieltämisen kautta, esimerkiksi pennun puremiseen, ruoan varastamiseen ja vasten hyppimiseen emä ja muut aikuiset laumanjäsenet puuttuvat napakasti komentamalla.

Huomioitavaa: Koiraa kieltäessä siihen ei useimmissa tapauksissa kannata koskea (vrt. luennolla käsiteltyyn fyysisen eston kiihdyttävä vaikutus). Erittäin kokenut koiranohjaaja voi tehdä tämän toki onnistuneesti, mutta kokemattomampi on vaarassa vain pahentaa tilannetta (koiran kiihtymystä) ja pahimmassa tapauksessa koira saattaa vahingossa jopa napata omistajaansa kädestä. Periaatteessa jokaiselle koiralle riittää sanallinen kielto, kunhan ohjaaja oppii suorittamaan sen riittävällä auktoriteetilla ja koiran kannalta ymmärrettävällä tavalla. Muutamia poikkeuksia toki on, riippuen koiran ominaisuuksista ja sen kehitysvaiheesta, ja niiden kohdalla täytyy tapauskohtaisesti selvittää, mikä on se toimivin keino täydentää sanallista kieltoa riittävän tehokkaaksi. Tällöinkin tehokkainta on yleensä soveltaa koirien luonnollista käyttäytymistä matkivia palautteenantotapoja.

On tärkeää muistaa, ettei koira yhdellä harjoituskerralla vielä opi tätä uutta suoritusta. Vaikka se toimii jo koulutustunnilla, se ei siis vielä toimi tositilanteessa, eikä käskysanaa parane soveltaa tositilanteeseen ennen, kuin se on täysin hallinnassa, muuten koira turtuu käskyyn ja se menettää tehonsa jo ennen, kuin sitä on kunnolla opittukaan! Kannattaa harjoitella erilaisten syöttien ja tuttujen koirien kanssa lavastetuissa tilanteissa, ja muutamien satojen toistojen jälkeen käsky alkaa yleensä toimimaan - jos siis toistot on tehty täsmälleen oikea-aikaisella palautteella.

Kolmas kerta, 2.5.2007

Maanantain ryhmätreeni jäi välistä, mutta saatiin sitten toisen ryhmän kanssa toinen tilalle.

Koirakkoja oli aika monta mukana. Nyt Kissi alkaa olemaan jo rentoutuneempi koirien liikkuessa ympärillä. Ei niin tarkkana seuraa, eikä niin helposti lähde räyhään mukaan (jollei räyhääjä satu olemaan juuri siinä vieressä). Edistystä!

Ensin oltiin ympyrässä, koirat rauhoittumassa, kun Johanna kertoi harjoituksen taustaa ja periaatteita sekä tarkat ohjeet harjoitukseen. Pari kertaa koirien räminä keskeytti puheen, kun joku koirista otti "nokkiinsa" ohikulkijoista, mutta siitä sitten aina jatkettiin.

Pääosin siis harjoiteltiin luotettavaa luoksetuloa. Eikä tämä ole sama kuin tokoharjoituksissa ymmärretään luoksetulolla, kuin ei myöskään sitä kotoisaa "tule-jos-jaksat" -tuloa. Tälle piti keksiä käsky, jota ei tule muutoin puhekielessä käytettyä, mutta on kuitenkin näppärä ja tehokas tarvittaessa. Meille nyt muodostui käskyksi "HEPHEP!". Täällä, tänne, tässä, luokse, vihellys (en osaa edes) kaikki tuntuivat omaan suuhun sopimattomilta tai sitten ne ovat sellaisia, mitä tulee käytettyä puhekielessä usein.

Luotettava luoksetulo on koiran perustaitoa ja se saavutetaan parhaiten, kun vedotaan yhtäaikaisesti sekä koiran laumaviettiin että sen saalisviettiin.

Luotettavan luoksetulon tavoite/tarkoitus on:

  • saada koira reagoimaan hätäkutsuun välittömästi ja täysillä, erilaisista saalis- tai laumaviettiin vetoavista houkutuksista huolimatta
  • opettaa koira kääntymään kutsusta välittömästi
  • saada koira juoksemaan luokse täysillä
  • ehdollistaa koiran luoksetulosuoritukseen sekä saalisvietin että laumavietin aktivoituminen, jolloin luoksetulo onnistuu silloinkin, kun ympärillä on saalis- tai laumaviettiin vetoavia häiriötekijöitä tai houkutuksia
  • opettaa koira tulemaan käsien ulottuville, eli käden luokse, ja näin ollen aina omistajan käden osoittamalle puolelle omistajaa
  • opettaa koiralle luoksetulosuoritus, johon ei liity istumista, jolloin sitä voi käyttää sääolosuhteistsa ja koiran turkinlaadusta riippumatta, eli myös kylmällä ilmalla, lumihangessa tai kurakelillä
  • opettaa ohjaajalle klassisen ehdollistamisen perusperiaatteet
Edellytykset harjoitteelle: harjoite sopii erityisen hyvin tehtäväksi kävelylenkin alkuvaiheessa. Koiran on oltava virkeä ja levännyt, sekä käynyt tarpeillaan. Kesto 1 min/muutama toisto ulkoilun aikana.

Koira on aluksi pidettävä kytkettynä, kun ympäristössä on häiriötekijöitä, jotta suoritusvirheitä ei pääse koulutuksen alkuvaiheessa tapahtumaan. Harjoitteen on onnistuttava 100%:sti!

Tärkeintä harjoitteessa on vakuuttavuus ja peräänantamattomuus. Jos luovuttaa ja kääntyy takaisin tai jää odottamaan koiraa, sille taasen opettaa juuri päinvastaisen asian, mitä sille on tarkoitus opettaa: "turhaan minä tuon omistajan luo lähden, kyllä se ymmärtää pysytellä näköetäisyyden päässä". Tärkeää on myös se, että reagoi "tiukan paikan tullen" nopeasti, eli kutsuu, ja kääntyy äkkiä, jotta koiralla ei jää ohjaajan rintamasuunnan perusteella epäselväksi, minne suuntaan lauma on menossa. Mitä vahvempi vietti koiralla on, sitä luotettavammin sen saa ehdollistettua nopeaan luoksetuloon.

Harjoitteessa siis ensin mietitään se käskysana, sen täytyy olla valmiina, koska jo opetteluvaiheessa se on se asia, johon koira ensisijaisesti reagoi. Sitten otetaan remmin ihan päästä kiinni, annetaan koiralle löysää niin paljon kuin se tarvitsee. Koiran tulee tehdä jotain sellaista asiaa, mitä se voi lenkillä tai metsässä ollessaan tehdä itsenäisesti. Ei ole käskyn alla, ei tuijota ohjaajaa. Kun koiran huomio on kiinnittynyt johonkin muuhun asiaan, haistelee vaikka ruohoa, ohjaaja sanoo käskysanan kovalla äänellä, antaa sen jälkeen saaliin (lelu tai nami, jotakin mistä koira kaikkein eniten tykkää!) koiran kuonon eteen, kääntyy ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan, pitäen kuitenkin kättä koiran tasolla selvästi pois jaloista. Näin koira oppii juoksemaan käden suuntaan, eikä jää jalkoihin tai juokse ohjaajan eteen. Kun koira tulee vauhdilla luokse, sen kanssa taistellaan (jos koira tykkää lelupalkasta) tai annetaan makupalasaalis kehujen kera. Vähän ajan päästä voi saalista pitää jo vähän ylempänä, mutta selvästi vielä sivulla.

Harjoitetta tulee tehdä aika ajoin jo sen oppimisen jälkeenkin, jotta se pysyy muistissa todellista tarvetta varten. Koira tulee palkita joka kerrasta!

Lopuksi harjoiteltiin vielä odottamista. Koirat laitettiin kukin eri puolille kentän reunaa pylväisiin, puihin, muihin esineisiin kiinni remmistä ja sitten itse lähdettiin kauemmas ja kauemmas koirasta. Käytiin välillä palkitsemassa koira rauhallisesta odottamisesta ja lopulta voitiin mennä puidenkin taakse piiloon. Olihan siinä niitä ympärillä olevia koiria ja ihmisiä jo ihan tarpeeksi, mutta kukaan ei mennyt toisen odottavan koiran edestä, vaan keskityttiin enemmän siihen oman koiran rauhassa odottamiseen suht häiriöttömässä tilassa. Kissi piti ensialkuun pientä vikinää, mutta lopetti sitten, kun huomasi, että namuskaa tuli, kun oli hiljaa. =o)

Todella antoisa koulutustunti!

Toinen kerta, 23.4.2007

Ajoissa taas paikalla, että ehdin tehdä lenkkiä Kissin kanssa. Edellinen ryhmä (kahden koiran kanssa) oli puuhassa vielä ja meidän ryhmän porukkaa alkoi pikkuhiljaa ilmestyä paikalle. Kovin oli viluinen ja harmaa keli, ripotteli väliin hiukan vettäkin. Päivemmällä oli tullut vettä enemmänkin ja maa oli märkä ja kylmä. Laitoin kissillekin villapaidan ja heijastinliivin päälle, että sain vähän massukarvoja piiloon ja hiukan lisälämpökerrosta reppanalle ylle.

Keräännyttiin nyt vähän tiiviimpään rinkiin heti alkuun, ja laitettiin koirat rauhoittumaan. Kissikin maton päälle, kun olisi ollut kylmää paljaalla asfaltilla. Käytiin läpi vähän läksyharjoituksia, kuka mitäkin oli tehnyt ja mitä havainnut. Meillä jäi rauhoittumisharjoitukset kyllä tosi vähiin, kun olen nyt ollut menossa siellä ja täällä, mutta leikkejä on tullut kokeiltua. Tosin samoin tuloksin; Kissi tykkää taistelusta. Ei lähde heitetyn lelun perään (makkaran kyllä), eikä varsinkaan tuo minulle mitään lelua, että haluaisi leikkiä.

Käytiin hiukan vielä leikkimistä läpi, onko ollut muutosta edelliseen kertaan. Kissi vähän ärisee leikkiessään (pentuna ärisi enemmänkin, mutta on oppinut siitä pois, kun Mimi irroittaa lelusta heti, kun toinen ärisee - tykkää taisteluleikistä niin paljon, että luopuu ärinästä ja välillä vetämisestäkin, että saa toisen leikkimään kanssaan...), ja Johanna meinas, että voi kokeilla kehua vähän matalammalla äänensävyllä, vähän murinan tyyliin, josko se intouttaisi koiraa lisää tykkäämään leikistä myös mun kanssa. Niin paljon, että hakisi kohta lelua mulle, kun siitä irrotan. Nyt ei koe voittavansa, kun saa lelun, vaan leikki loppuu siihen, tiputtaa lelun suustaan saman tein, kun oma käsi lelusta irtoaa.

Lisäksi sitten käytiin läpi Kuunteluharjoitus: innostetaan koira ensin leikin kanssa kovasti, sitten yhtäkkiä seistään paikoillaan ja sanotaan joku käsky, jonka koira osaa (istu, maahan, sivulle, tänne jne.) ja heti kun koira lähtee suorittamaan annettua käskyä, se palkitaan pienellä leikkituokiolla. Nyt ei siis palkita käskyn suorittamisesta, vaan käskyn kuuntelemisesta. Kissin varmin käsky tällä hetkellä on istu, joten käytin sitä, eikä ollut mitään ongelmaa. Viretila olisi kyllä voinut olla innokkaampikin. Kissillä oli kylmä, niin ei oikein "kolahtanut" tällaiset vesileikit...

Kuunteluharjoituksen tavoite/tarkoitus on

  • suoritusvarmuuden lisääminen opetettuihin käskysuorituksiin
  • koiran motivaation ja keskittymis- sekä kuuntelutaidon vahvistaminen kaikenlaisissa ympäristöissä ja tilanteissa
  • innokkaiden ja korkeaviettisten suoritusten aikaansaaminen
  • koira oppii rauhoittumaan (myös korkeassa vietissä eli kiihtyneessä mielentilassa ollessaan) riittävästi kuunnellakseen omistajaansa
  • opettaa koiraa keskittymään omistajan lausimiin käskysanoihin eämän elekielen sijaan
  • opettaa koiralle, että yhteistyö omistajan kanssa on aina kannattavaa
  • testata, tunteeko koira jonkun sille opetetun käskysanan ja siihen liittyvän suorituksen
Edellytykset harjoitteelle: riittävästi tilaa ja mahdollisuus liikkua aiheuttamatta vaaratilanteita. Koiran tulee olla virkea ja keskittynyt, sopivasti leikillä viritetty harjoitteluun. Harjoittelun kesto 1-5 min kerrallaan.

Läksyt Rauhoittumisharjoite ja Kuunteluharjoitus sekä leikkikoulun jatkaminen. Myös häiriötilanteissa, muualla kuin sisätiloissa ja omalla pihalla.

Ensimmäinen kerta, 16.4.2007

Paikalla oltiin sen verran ajoissa, että ehdin Kissin kanssa tekemään pienen kävelylenkin kauempana koulutusalueesta. Miltei koko porukka olikin jo kasassa, kun päästiin lähemmäs. Vähän aikaa jouduttiin odottamaan, kun edeltävän ryhmän aikataulu oli venähtänyt.

Ensin keräännyttiin pienehköön, mutta väljään rinkiin kouluttajan ympärille ja hän kertoi koulutuksen periaatteista ja muistutteli joistakin tärkeistä koulutuksellisista asioista. Otettiin esiin makuualustat ja käytiin läpi rauhoitusopetusta. Panta alassuin, remmi jalan alta ja koira täysin huomiotta. Sen verran koiraa täytyy seurata, että kun toimii toivotulla tavalla, sille annetaan lisää remmiä, enemmän liikkumavaraa. Ja jos koira toimii epätoivotulla tavalla (rimpuilee, haukkuu...), remmin liikkumavaraa vähennetään. Kengän alta niin, ettei koira voi ottaa tapahtunutta huomion saamiseksi.

Vähän aikaa kaikki koirat olivatkin ihan hienosti, mutta jos joku teki jonkin äkkinäisen liikkeen, tai joku aloitti haukkumisen, moni meni tohinaan mukaan. Loppuaikana tuli jo pitkiäkin taukoja, jolloin koirat makoilivat tai istuksivat ihan rauhassa. Kissi oli todella herkkä kaikille toisten koirien ääntelyille ja meni kyllä ihan täysillä aina näihin mukaan, vaikka toisinaan sitten lötkäilikin maton päällä miltei unessa.

Rauhoitustapahtuma pitäisi lopettaa vapaa-käskyyn, jota meillä ei edes ole koskaan missään käytössä. Meillä on käytännössä joku "mennään" tai vastaava, jolla jatketaan esim. odotuksen jälkeen. Sitä nyt ei tässä lopetustilanteessa voi käyttää. "Nonni" tulee suustani melko helposti, joten kokeilen josko tämä tulisi toimimaan vapautussanana tässä kohtaa luontevasti.

Rauhoittumisharjoitteen tavoite/tarkoitus:

  • opettaa koiralle itsehillintää ja kehittää sen kärsivällisyyttä sekä kykyä rauhoittua eli säädellä omia tunnetilojaan
  • opettaa koira rauhoittumaan ja rentoutumaan häiriötekijöistä ja houkutuksista huolimatta
  • opettaa koira käyttäytymään huomaamattomasti ja hyvätapaisesti ihmisvilinässä ja julkisilla paikoilla seistessä
  • vahvistaa omistajan laumanjohtajuutta koiraansa nähden, ts. omistaja päättää milloin liikutaan ja milloin ei
  • luoda koiralle turvallisuudentunnessa myös jännittävissä tai pelottavissa tilanteissa
  • saada koira rauhoittumaan riittävästi, jotta se pystyy sen jälkeen keskittymään harjoitteluun
Edellytyksen harjoitteelle: on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että koiralle ei tule rauhoittumisharjoituksessa kylmä. Varsinkin pienikokoisten tai vähäturkkisten koirien kohdalla on tärkeää, että koira on harjoituksen aikana lämpimällä, eristävällä ja riittävän isolla makuualustalla (esim. jumppapatja) ja tarpeen mukaan myös vaatetettu, jotta koira ei vilustu! Harjoitetta voi siis treenata myös kotona, jos sääolosuhteet eivät ole suotuisat ulkoharjoitteluun.

Rauhoittumisharjoite ei saisi koskaan epäonnistua, ts. koiran talutinta ei saisi koskaan irrottaa jalan alta eikä koira saisi koskaan päästä riistäytymään vapaaksi ENNEN kuin se on täysin rauhoittunut JA omistaja on antanut selkeän, kuuluvan vapautuskäskyn JA koira sen jälkeen katsoo ohjaajaa ja on selkeästi tunnistanut vapautussanan. jos kuitenkin tällainen vahinko käy, täytyy silloin aloittaa Rauhoittumisharjoitteen opettelu melkein taas alusta, kahta suuremmalla peräksiantamattomuudella.

Harjoituksen vapautuksessa on muistettava ns. 3 sekunnin sääntö!

Koira voi olla harjoitteen alkaessa virkeä tai väsynyt, riehakas tai rauhallinen, viimeksi mainitussa tapauksessa harjoite onnistuu helpommin ja nopeammin, ensiksi mainitussa tapauksessa harjoite on aikaa vievämpi, mutta tehokkaampi. Harjoitteen kesto 1 min - 3h.

Tämän jälkeen kokeiltiin koirien kanssa erilaisia leikkejä, mistä koira innostuisi niin paljon, että se "unohtaisi" ympärillä mahdollisesti pyörivät häiriötekijät kokonaan. Kissille minulla oli leluja erilaisia mukana, mutta jokaisella kävi samalla tavalla: heti kun otteeni taisteluleikin jälkeen kirposi lelusta, Kissi tiputti sen maahan. Namipalan perässä Kissi meni tosi tarkkaavaisesti kyllä.

Leikkikoulun tavoite/tarkoitus:

  • selvittää koiran suosimat motivointitavat
  • opettaa koiralle luonnollisella tavalla yhteistyötä ja yhteistyöhalukkuutta omistajansa eli laumanjohtajansa kanssa -> omistajan kanssa on kaikkein hauskinta!
  • kasvattaa koiran keskittymiskykyä (myös häiriötekijöiden alaisuudessa) ja työskentelykestävyyttä
  • noudattaa koirien luontaista tapaa harjoitella yhteistoimintaa ja vahvistaa laumanjäsenten keskinäisiä suhteita
  • kanavoida koiran ns. viettienergia, eli koiran koko into, tarmo ja vauhti myöhemmin opetettaviin tottelevaisuussuorituksiin -> tavoitteena innokkaasti ja luotettavasti totteleva koira
  • ohjata koiran viettitoiminnot sallittuihin kohteisiin ja leikkeihin ongelmakäytöksen ehkäisemiseksi
  • saada epävarmat koirat leikin avulla rohkaistumaan, itsenäistymään ja vapautumaan -> leikki, joka tarjoaa koiralle paljon onnistumisen elämyksiä, vahvistaa koiran itseluottamusta
Edellytykset harjoitteelle: harjoitus kannattaa ajoittaa mielellään siten, että koira saa purkaa leikin jälkeen lopun energiansa vaikka kävelyyn tai puruluun järsimiseen. Harjoite sopii erityisen hyvin tehtäväksi kävelylenkin alkuvaiheessa tai kotioloissa -> koiraa ei kuitenkaan kannata jättää heti harjoitteen jälkeen yksin kotiin. Koiran on oltava virkeä ja levännyt, sekä käynyt tarpeillaan. Harjoitus kestää noin 1-3 min/ kerta.

Läksyt Rauhoittumisharjoite ja leikkikoulu. Myös häiriötilanteissa, muualla kuin sisätiloissa ja omalla pihalla.