|
Kissin sisarukset
Paluu
Tänne kerään tietoa ja kokemuksia Kissin sisaruksista. Olisi kovin kiva saada kaikista jotain tietoa tänne, eli mielenkiinnolla odotamme viestejä ja kuulumisia!
Nerocas Bella Biondo
 Bella tavattiin pentunäyttelyssä Kaarinassa 12.11.06. Kuvia otin, mutta näppäisy-hetkellä en saanutkaan kasvokuvaa lain-kaan. Osa kuvista on kehästä zoo-mauksella otettuja, joten valitettavasti rakeisia ja epäselviä. Halusin kuitenkin mukaan kuvaa, josta näkyy, että Bellalla on olemassa salmiakki-nenu ja suloiset killisilmätkin kaiken tuon karvapehkon alla. =o)
 Bella on kuulemma myös ollut melkoinen sisupussi ja pomottelija pentuna. Kasvatuksessa on saanut olla jämti. Bella on perheen ensimmäinen koira, ja hankittu tyttärelle, Suville. Perheen miehellä onkin kuitenkin ollut aikaisemmin koiria. Bella oli pentueen isokokoisin, mutta kasvu on kyllä tasaantunut ja olikin nyt Kissiä jonkin verran pienikokoisempi. Perhe ei päässyt näkemään muita pentuja lainkaan, kun oli Bella enää jäljellä, kun tekivät varauksen. Maria oli kuljettanut pennun junalla Helsinkiin asti.
 Se, mitä näin, oli kyllä nättiä. Bella ei haukkunut, eikä pyrkinyt pahemmin tu-tustumaan muihin, vaan pysyi kontaktissa hyvin. Tuli moikkaamaan ja hais-telemaan, kun tilaisuus annettiin, vaikka oli varau-tuneempi kuin Kissi (tai no, Kissihän nyt ei ole varau-tunut ollenkaan...). Mutta Kissin kanssa olisi heti ollut valmis peuhaamaan. Aivan ihana! Toivottavasti nähdään pitkästä välimat-kasta (asuvat Helsingissä) huolimatta vielä monta ker-taa uudestaankin!
Nerocas Butterflys Kiss
 Tammikuun koiranäyttelyssä Turussa tuli nähtyä ohimennen Kissin toinen sisko, Lila (nimen kirjoituksesta en ole täysin varma). Lila on toinen pentueen täysivalkoisista pennuista ja kovin oli korean näköinen. Valokuvia tuli huonosti otettua, eikä ehditty juttelemaan omistajan kanssa yhtään - jos nyt edes oli paikalla. Lilan kuljetuskoppi oli toisen kasvattajan hellässä huomassa koko ajan. Vähän harmittaa, olisi ollut kiva vähän pulista, mutta ei sitä yhdellä kertaa kovin moneen paikkaan ratkea, ei sitten millään.
Kissi kävi häkin oven läpi tervehtimässä sisartaan, mutta seuraavaksi sitten oltiinkin yhdessä pentukehässä, jossa Lila sai iloisesti punaisen nauhan. Lila käyttäytyi jo tosi hienosti kehässä - toisin kuin Kissi (ja minä...). Luulen, että ohjaaja (eli siis minä, ei Lilan ohjaaja) tarvitsisi enemmän ohjausta kuin koira konsanaan...
 Tässä näkyy Lilaa vähän paremmin. Etualalla Kissi katsastelemassa tilannetta kauempaa, mutta kuitenkin läheltä. Tuntui kummastelevan, että miksi sisko on koppiin laitettu, kun hän itse oli lattialla käpöttelemässä. Loi kummastelevia katseitaan välillä minuun.
Lila on kyllä niin puhtaan valkoinen, että! Ja niin rauhallinen, ei mitään mielenosoituksia, vaikka oli kopissaan yksin, kun muut hääräsivät ympärillä. Mainio tytteli!
 Ja jos suinkaan oikein ymmärsin, niin tässä on Lila pienen seisontaharjoittelun jälkeen. Kovasti jo menossa kaveeraamaan muiden puuvillapallojen kanssa. =o)
Paluu
|
