|
Tokoagi
Paluu

Uusin merkintä päällimmäisenä.
27.3.2007
Helenalta tuli jo vähän aikaa sitten kyselyä, josko uudestaan olisi aikaa ryhtyä tokoageilemaan. Kalenteri vain vaikuttaa nyt melkoisen täydeltä, niin jätettiin tältäerää välistä. Kesällä, heinäkuussa näyttäisi seuraavaksi olevan ilta-aikoja vapaana...
24.12.2006 - väliaikatietoa
Ollaan tehty vaihtelevalla säännöllisyydellä pieniä tokoagiharjoituksia ihan kotosalla. Kontaktin ottaminen Kissillä on kyllä ihan hallussa. Tokoagi ryhmämme "hajosi", kun tuli niin pimeää, ettei enää ryhmäharjoituksissa nähnyt, minne koiran katse osoittaa. Ei saa opettaa vääriä tapoja, niin ryhmä aikaistui niin tuntuvasti, ettemme enää Kissin kanssa päässeet mukaan. Helena lupaili lähetellä sähköpostilla uusia harjoitusohjeita, jotta päästään Kissin kanssa niitä treenaamaan, mutta ei ole vielä kuulunut.
30.10.2006 - toinen kerta koirien kanssa
Viisi koirakkoa jälleen mukana. Lähdettiin ensin liikkeelle läksyistä, lirputtelusta ja rauhoituksesta. Kaikki koirat toimivat todella hyvin ja Helena sanoikin, että jollei näitä ole harjoiteltu kotona tän kahden viikon aikana, niin hienosti koirat asiat oli viime kerralla sisäistäneet. =o). Sitten tehtiin odotusharjoitus. Käveltiin koiran kanssa vähän eteenpäin, pysähdyttiin ja samalla sanottiin "Odota". Heti, kun koira otti kontaktia sitä kiitettiin ja annettiin makupala. Kissi tuli joka kerta luokse myös, että tuli lähempään kontaktiin kuin itse asiassa olisi vaadittukaan. Tosi hyvin Kissi joka kerta lopetti etenemisensä, vaikka oli toisia koiria ja kiinnostavia uusia tuoksuja ympärillä.
Tehtiin myös taas parikävely, pysähdys, kyykky ja koira sai palkkion ohjaajan luokse tulemisesta. Kissi meni ekasta kerrasta vähän hämilleen ja jäi tuijottelemaan minua ja Helenaa vuorotellen, mutta tuli sitten luokse. Sai namun ja kun toistettiin juttu, Kissi tuli jo ihan suoraan luokse.
Kokeiltiin myös, miten koirat ottavat vieraat vastaan. Helena tuli namun kanssa lähelle, tervehti ohjaajaa ja kun koira oli rauhallinen, antoi tälle namun. Hienosti kaikki antoivat tulla liki. Mutta Helenahan on alkanut tässä jo tulla tutuksi. Tömistelyluoksetuloa, namit nyrkissä maahanmenoa ja silmiin katsomista sekä namin selän taakse laitamalla ja etsittämällä tehtiin myös. Kissillä ei ensin ollut tuossa viimeisessä mitään hajua, että missä nyt mennään, mutta hyvin lopulta namut löysi. Helenalla oli myös kaikille pari vessapaperirullaa, joista toiseen laitettiin namu. Näytettiin rullia koiralle ja laitettiin rullat ohjaajan molemmille puolille ja sanottiin koiralle "Etsi". Koira ihan omaa hajuaistiaan käyttämällä etsi oikean tötterön ja sai namun palkkioksi.
Lopuksi lähteminen meni sellaisella kiireellä, kun koirilla (kuin myös ohjaajilla) alkoi olla kylmä tuolla viimassa, että kun miltei kaikki olivat jo menneet, Helena muisti, ettei huomannut antaa kotitehtävää meille lainkaan. Maa alkoi olla ihan jäässä ja kyllä sitä ihmiset sutivat tyhjää autojensa kanssa - kesärenkailla vissiin monet vielä ajelivat. Että talvi tulee!
16.10.2006 - ensimmäinen kerta koirien kanssa
Viisi koirakkoa mukana. Helenalla ei ollut omaa koiraa, kun sillä on nyt juoksut. Porukka tuli paikalle pikkuhiljaa ja koirien kanssa vain hiukan tutustuttiin. Kissi oli kyllä tosi kauniisti. Ei vetänyt, ei murissut, ei haukkunut, kulki läheltä sitten toisia koiria, jalankulkijoita tai pyöriä. Ihailevia kommentteja Kissi kirvoitti ihmisiltä ja miltei kaikki kysyivät Kissin rotua.
Ensimmäinen harjoitus oli lirputus. Erilaisia ääniä päästelemällä yritettiin saada koiralta katsekontakti. Kissi oli kyllä niin aktiivinen, että päästelin sitten minkälaisia ääniä hyvänsä, tämä oli superpallon tavoin pomppimassa mun edessä. =oD Eli samoin meni kuin muutoinkin kotona lenkeillä harjoitellessa. Häiriöillä ei ollut mitään vaikutusta.
Seuraavaksi harjoiteltiin tömistelyvaikutusta. Tarkoitus jättää koira remmin kanssa vähän matkan päähän ja hyppimällä/tömistelemällä saada koira katsahtamaan itseen. Kissiä en edes saanut vähän matkan päähän, että tämä harjoittelu jäi melkoisen tyngäksi. Kolmas harjoitus oli kävely kahden ihmisen kanssa siten, että koira jäisi vähän kauemmaksi, ihmiset kyykkyyn ja koiran olisi tarkoitus mennä oman ihmisen luo. Tässäkin meillä oli vähän vaikeuksia saada mitään välimatkaa Kissiin, mutta mentiin sitten melkoisen läheltä muita koiria, niin pieni väli saatiin. Sitten kyykkyyn ja Kissihän oli siinä heti. Toistettiin vielä sama ja nyt Kissi oli meidän välissä. Kun mentiin kyykkyyn, Kissi katsoi vuorotellen minua ja Helenaa kysymysmerkkinä, mutta tuli sitten ihmettelynsä jälkeen kuitenkin luokseni. Melkoisesti menin tässä myös tuon kahden remmin systeemillä sekaisin ja Kissin tassut oli välillä ihan narussa...
Sitten siirryttiin rauhoituksiin. Tämä eka ei kyllä oikein "auennut" mulle. Käveltiin koiran kanssa vähän aikaa, sitten sanottiin koiralle "odota" ja vaihdettiin kävelemään vastakkaiseen suuntaan. En tiedä mikä oikein tässä oli tavoite, mutta Kissihän lähti tietysti perään, kun kerran suunta vaihtui. Se "odota" ei oikein istunut... Toinen rauhoitus oli sellainen, että ensin "juteltiin" koiran kanssa ja vaivihkaa tiputettiin selän taakse herkkua. Sitten sanottiin koiralle, "etsi" ja tarvittaessa annettiin käsiapuja, että koira lähti etsimään namia oikeasta paikasta. Kissi tajusi jujun heti. Toistettiin pari kertaa. Seuraavassa harjoituksessa haisuteltiin namia koiran kuonon edessä ja sitten nostettiin kädet nyrkissä vaakatasoon sivuille. Toisessa nyrkissä makupala. Koira sai makupalan silmiin katsomalla. Kissi kovasti tässä ensin tuijotteli nyrkkiä, mutta kyllä lopulta katsahti silmiin, kun ihmetteli, että mitä touhua tämä nyt oli. Ja oli tyytyväinen, kun sai herkkua! Toistettiin muutaman kerran - ja kerta kerralta Kissi katsoi selvästi nopeammin silmiin. Viimeinen harjoitus oli maatameno. Herkku käteen, härnäys sillä ensin, sitten nyrkit miltei maahan jalkojen väliin. Koira sai makupalan, kun meni maate. Tämän Kissi teki jo moneen kertaan siinäkohtaa, kun toisilla ei vielä onnistunut kertaakaan.
Kissi saikin hyvät "arvostelut", että on tosi hyväluonteinen koira. Avoin, rohkea, kontaktinhakuinen - ja aina vain helpompi, kun lähtee jo pennusta asti näitä asioita harjoittelemaan. Oltiin paremmassa asemassa näiden harjoitusten suhteen, mitä muut mukanaolijat.
Kotiläksyksi saatiin lirputusta ja tuo rauhoitus nami nyrkissä ja vaakatasolla.
10.10.2006 - ilman koiria
Tutustuttiin keskikaupungilla hiukan toisiimme ja odotuksiin kurssin suhteen sekä luonnollisesti tokoagin periaatteisiin. Saatiin viiden kerran harjoituskortti, jolla pääsee "kouluun". Enemmän aiheesta löytyy emännän puolelta, täältä.
Varusteet seuraavaa kertaa varten: noin kolmen metrin liina (minkähän kevyenlaisen tuolle pikkuruiselle keksii? - kaksi remmiä peräkkäin?), vettä, paljon herkkua palkkioksi. Mietin myös, pitäisikö tuolle jokin makuualusta ottaa, jos sataa, niin ei tarttis kurakentällä/nurmella koko aikaa viettää. Viimeksimainittu ei kylläkään ollut varustelistalla. Ja tietysti itselle säänmukainen asustus, ulkona kun ollaan.
Paluu
|