|
Koiran käyttäytyminen ja rauhoittavat signaalit
Paluu
Luento
Eläinfysioterapeutti ja ongelmakoirankouluttaja Leena Piira luennoi
Monilla koiranomistajilla on varsin nurinkuriset käsitykset koiransa käyttäytymisen syistä, monia koiran luonnollisia viestimäkeinoja pidetään häiriökäyttäytymisenä, niistä jopa rangaistaan. Tämä luento on sellainen jossa kokeneinkin koirankouluttaja oppii vielä uutta ja nämä asiat pitäisi olla jokaisen koiranomistajan ja koiraa hankkivan tiedossa.
Materiaali kirjoitettu pääosin piirtoheitinkalvojen perusteella, lisätty omia kommentteja keskustelusta mukaan.
Koirien käyttäytymisestä
Koira on laumaeläin. Tämä edellyttää koiralta:
- sosiaalista käyttäytymistä ja luonnetta
- aggression välttämistä
- jälkeläisistä hyvin huolehtimista
- suurta sopeutuvaisuutta (henkiinjäämisen mestareita)
- lauman sisällä vältetään sisäisten ristiriitojen rajua selvittelyä
- lauma pystyy yhdistämään voimavaransa esim. metsästystilanteissa
- taitavaa ristiriitojen ratkaisukykyä
- halua yhteistyöhön
- kehittynyttä kommunikointitapaa
Elekieli
Koiraeläimen elekieli perustuu välimatkaan, jolla yritetään selvittää erilaiset tilanteet
1) välimatkaa lisääviin eleisiin ja
2) välimatkaa vähentäviin eleisiin.
Välimatkaa lisäävät eleet
Näiden signeelien avulla saadaan epämiellyttävät asiat mahdollisimman kauas, pelottaa ne pois.
Eleet: hampaiden näyttäminen, murina, haukkuminen, hyökkäily, näykkiminen, korvat eteen, huulet lyhyet, häntä ylös, niskakarvat ylös, jäykkä asento, jäykät liikkeet, pistävä, tuijottava katse
Välimatkaa vähentävät eleet
Näiden signaalien avulla yritetään näyttää pieniltä ja mahdollisimman vähän uhkaavilta.
Eleet: pitkät huulet, korvat takana, vartalon paino takana, vartalon paino takana, suljetut silmät, vatsan paljastus (tällä myös toinen merkitys, metsästyskäyttöön perustuva saaliin "houkuttelu" lähelle, jolloin pääsee hyökkäämään, jollei koiralla ole rohkeutta hyökätä suoraan), häntä alhaalla, jopa jalkojen välissä
Rauhoittavat signaalit, vanha kirjallisuus kuvaa tätä sijaistoimintona
Koiraeläimet yrittävät kommunikoida ensin näillä signaaleilla sekä koiran että ihmisen kanssa. Näillä yritetään vähentää tilanteen tuomaa jännitettä ja kerrotaan, ettei haluta toiselle mitään pahaa.
Näitä käytetään terveen sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen sekä lauman ristiriitojen ratkaisemiseen.
Eleet: pään kääntäminen, katseen, selän tai kyljen kääntäminen, kuonon nuolaisu, paikalleen jähmettyminen, hitaasti ja rauhallisesti liikkuminen, leikkiinkutsuasento, istuminen, maahanmeno, haukottelu, kaartaen lähestyminen, haistelu, muiden väliin asettuminen, tassun nostaminen (tulee metsästyskäyttäytymisessä esiin myös tietyillä roduilla), silmien räpyttely, merkkaaminen
Koiran kommunikointitaitoa voi vähentää:
- ihmisen virheellinen taluttimen käyttö, tahaton koiran stressaaminen (hihna kireällä ei koiraa saisi KOSKAAN antaa tutustua vieraaseen koiraan, se antaa usein koiralle lisää rohkeutta, kun se tuntee omistajan läsnäolon hihnan kautta ja näin voi myös helpommin reagoida aggressiivisestikin)
- koira ei ole saanut pentuna tarpeeksi harjoitella näitä sisarusten/emon parissa (pennun kuuluisi olla vähintään 8 viikon ikään asti sisarustensa parissa, jotta se ehtisi oppia sosiaalista käyttäytymistä, tämä aika alkaa vasta viiden ikäviikon jälkeen)
- huonot kokemukset (jos pentuna saa huonon kokemuksen toisten koirien reagoimisesta omiin eleisiin, ne voivat jäädä kokonaan pois, tai vääristyvät)
- koirat näyttävät hyvin erilaisilta: valuva turkki naamassa, lyttykuonot jne.
Koiralaumassa arvojärjestystä ei pidetä yllä yksinomaan aggression keinoin vaan arvostusta saadaan erilaisilla taidoilla ja henkisillä ominaisuuksilla. Aggressiivinen käyttäytyminen kertautuu helposti.
Paluu
|