Koirien yleisimmät käyttäytymisongelmat

Paluu

Luento - Sosiaalisuuteen ja yksioloon liittyvät käyttäytymisongelmat, niiden taustat ja ratkaisumalleja
Agrologi AMK, koirankouluttaja Kaisa Hilska Koirataidosta


Matsku vapaasti itse kirjoitettu, kun ei tullut materiaalia.

Sosiaalisuusongelmat

Esiintyy yleisemmin joko:
- koira-koira
- koira-vieras koira
- koira-joku perheen jäsenistä (usein lapsi)
- koira-perheen toinen koira
tai useissa erilaisissa kontaktitilanteissa.

Harvinaisempia ovat koiran ja muun eläinlajin edustajan väliset sosiaalisuusongelmat (yleensä liittyen saaliskäyttäytymiseen).

    Sosiaalisuuteen vaikuttavat:
  • Emän luonteenpiirteet, koska odotus- ja imetysajan kokemukset ovat tärkeitä pennulle
Esimerkki:
Jos pentu näkee emonsa vaivautuvan tai stressaavan vieraita, tämä kokemus jää pennulle tosi äkkiä mieleen. Jos emo on perusarka vieraita kohtaan, pitäisi emo viedä noin varttia ennen vieraiden tuloa pois pentujen näkösältä ja antaa emän ensin tutustua rauhassa vieraisiin. Vasta kun emo on rentoutunut vieraiden kanssa, voidaan emo palauttaa pentujen yhteyteen vieraiden ollessa paikalla. Näin ei varautuneisuus siirry pennuille oppimisen kautta. Vain geeneissä oleva ominaisuus jatkuu.

  • Puutteellinen elekieli on suurin yksittäinen riskitekijä; taipumus elekielen käyttöön on synnynnäinen, mutta ympäristö joko vahvistaa tai vaimentaa eleiden käyttämistä
  • Traumaattiset tapahtumat, väkivallan ja voimakkaan pelkotuntemusten kokeminen jäävät heti koiran pitkäkestoiseen muistiin. Positiiviset kokemukset voivatkin tarvita useampia toistoja.
  • Liiallinen vastuun kantaminen liian nuorena.
Esimerkki:
Vahtivat koirat toimivat pelon kautta, mutta siinä missä toiset rodut lähtisivät karkuun, nämä käyvät vastarintaan. Ilman pelkoa ei tulisi reaktiota lainkaan. Jos kuitenkin pentu joutuu jo pentuna tilanteeseen, että se katsoo vastuulleen kaiken liikkeen havaitsemisen ja siitä ilmoittamisen, se stressaantuu. Pennun omistajan tulisi selkeästi näyttää koiralle, että homma on hoidossa. Koiran turvallisuustunteeseen täytyy vastata oikein. Ihminen katsoo ensin ja sitten vasta on koiran vuoro. Annettava koiralle myös turvapaikka omistajan luona tarvittaessa. Näin koira tuntee, ettei sen tarvitse ottaa vastuuta. Kun koira hakee turvaa, sen täytyy antaa olla täysin rauhassa, ei päästetä toisia koiria/lapsia ym. edes haistelemaan/koskettelemaan pelkäävää koiraa. Pelkäävän koiran olotilaa ei kannata voivotella, vaan olla kuin ei asiassa olisi mitään ihmeellistä. Vahvistetaan siis koiran rohkeutta, oma-aloitteisuutta, ei pelkoa.
  • Myös opitut kokemukset vaikuttavat sosiaalisuuteen vahvasti. Jos koira saa ihmiset/toiset koirat pois lähistöltään rauhoittavien eleiden käyttämisen jälkeenkin vain ärjäisemällä, niin tätä keinoa koira sitten tulee myöhemminkin helposti ensisijaisesti käyttämään.

Ennaltaehkäisy

  • Ota jo kasvattajan luona sosiaalistettu "keittiöpentu".
  • ota pentu emästä, joka ottaa vieraat vastaan rauhallisen ystävällisesti tai rauhallisen pidättyvästi.
  • Ota pentu emästä, jonka hoivakäyttäytyminen on voimakasta ja tasapainoista.
  • Vie pentua sen ensimmäisten 12-16 viikon aikana käymään kaikkiin niihin ympäristöihin, joissa tahdot sen myöhemmin toimivan.
Pennun sosiaalistaminen
Pennun tulisi oppia 16 viikon ikään mennessä rentoutumaan, syömään ja leikkimään niissä ympäristöissä, joissa sen toivotaan myös aikuisena toimivan. Stressaantunut koira ei syö eikä välttämättä edes juo, joten hyvä pohja saada pentu tuntemaan olonsa turvalliseksi paikassa kuin paikassa on hyvä pohja aikuisiän sopeutuvalle luonteelle.
  • Huolehdi, että pentu saa uudessa tilanteessa viettää turvallisesti aikaa, kunnes huomaat sen olevan utelias ja rentoutunut. Silloin se on valmis lähtemään.
  • Suojaa pentua pelkokokemuksilta: epäsosiaalisilta koirilta ja huonosti käyttäytyviltä ihmisiltä.
  • Jos koiraa pelottaa: ole rauhallinen, älä lässytä, jää paikalle, kunnes koira rauhoittuu, palkitse yritteliäisyyttä.
  • Ota näkyvästi turvallisuusvastuu laumassa. Perheen ihmiset tervehtivät aina ensin vieraita ihmisiä ja koiria. Pentu saa tervehtiä vasta luvalla.
  • Opeta pentu odottamaan tervehtimisvuoroa positiivisesti, palkiten.
  • Jos pentua jännittää, anna sen pysyä tarkkailemassa tilannetta, kunnes se itse osoittaa halua tervehtiä.
  • Jos et tahdo vieraille haukkuvaa koiraa, älä anna sen koskaan aloittaa.
  • Järjestä pennulle tilaisuuksia seurustella vapaassti erinäköisten ja ikäisten ihmisten ja koirien kanssa, tavata ystävällinen kissa, hevonen jne.
  • Pennun tervehtiessä toisia koiria ja ihmisiä, huolehdi siitä, että se on kohtelias. Hiekkalaatikkosäännöt! Jollei pentu osaa, opeta se leikkimään oikein.

Kun on jo ongelma

Tiedosta - Suunnittele - Jaa osiin - Harjoittele kukin osa - Yhdistä - Palkitse - Vaadi

Sosiaalisuusongelmat tapaavat vaikeutua ajan myötä, jos niihin ei heti puututa. Hae siis ajoissa ammattiapua, jollei oma tieto-taito riitä. Asialle on tehtävä jotain ennenkuin tilanne tulee liian pahaksi.

    Aggression määritelmät:
  • Lajin sisäinen aggressio; lauman sisällä ritualisoitunutta ja usein kilpailevaa
  • Lajien välinen aggressio; puolustavaa, esim. laumojen välistä
  • Saalistusaggressio; ravinnon hankintaan tähtäävää, erotettava lajien välisestä aggressiosta
  • Välttämisaggressio; epävarmat koirat
  • Kontrollihakuinen aggressio/dominanssiaggressio; liittyy johonkin asiaan, mitä koira erityisesti haluaa, jujuttaminen herkun saamiseksi esimerkiksi.
  • Pelkoaggressio; koira kokee, että pakeneminen ei ole mahdollista
  • Idiopaattinen aggressio; kohteeton pelko, esimerkiksi kiputila
  • Instrumentaalinen aggressio; oppimiseen perustuva
  • Samaan sukupuoleen kohdistuva aggressio
  • Ärsytysaggressio; esim. turkinhoitotilanteissa tai eläinlääkärillä
  • Matalan ärsykekynnyksen aggressio; laukeaa tosi helposti esim. turhautuessaan
  • Maternaalinen aggressio; emo kokee biologisesti turvaavansa pennut/pesä, lähinnä ensimmäiset 5 vko (muut koirat pois emän nähden pentujen ympäriltä)
  • Leikkiaggressio; lahkeen, hihan närhiminen, käsien näykkiminen -> näihin leikkeihin ei saa omistaja mennä mukaan, ei kiinni pitämistä, voimaa tai ääntä, koska koira voi ottaa nämä leikki-impulsseiksi eikä koe niitä rangaistuksena. Leikki loppuu, omistajan täytyy pysyä rauhallisena ja pennun voi jättää huomioimatta, kunnes se on myös rauhallinen ja palkita pentu siitä
Pullon käyttö rangaistuskeinona
Pullolla ei koskaan uhkailla koiraa, vaan pullosta tulee AINA kunnon vesisuihku suoraan koiraan, jos EI-käskyä eli varoitusta, ei noudateta:

"EI!" -> koira lopettaa -> 20 sekunnin jälkeen kehu/palkka
"EI!" -> koira jatkaa -> välitön, reilu ruiskaus vettä

Ruiskauksen täytyy pentuna tulla, vaikka koira lähtisi karkuun, silloin sihdataan, siihen mihin pääsee osumaan.

Vedestä ei ole koiralle mitään haittaa ja oikein stressaantuneessa tilassa, se ei välttämättä edes huomaisi koko asiaa tai voisi vain piristyä viilentävästä suihkusta. Siksi vesipullon käyttö täytyy ensin opettaa koiralle rangaistukseksi niin, että sen muistiin jää kuinka inhottava tuo vesiruiskaustilanne oli.

Haukkuminen
- Stressaantuneen koiran tunnistaa: koira huohottaa, liikehtii jäykästi, ei syö, ei tottele
- Siedätys -> löydettävä etäisyys, missä koira vielä syö ja tottelee -> kohde lähentyy, varmistetaan, että koira pysyy koko ajan siedätyskynnyksensä alapuolella -> ärsyke, esimerkiksi toinen koira, näkyy; koiralle heti namia, ja kun ärsyke ei näy (namitus loppuu ja ohjaaja muuttuu passiiviseksi), taas ärsyke näkyy; koiralle namia -> siirrytään lähemmäs (jos koira provosoituu, koira viedään poispäin) -> toistetaan, kunnes provosoitumista ei enää tapahdu
- Siedätyksen jälkeen opetetaan koiralle vaihtoehtoinen keino hoitaa tilanne -> ei tuijoteta; pään kääntäminen ja koira saa palkkion katsekontaktin katkaisusta

Esimerkki: Nakkia apuihmisellä ja ohjaajalla, ohjaaja edellä, koira välissä ja apuihminen takana. Ohjaaja näyttää nakkia koiralle, koira katsoo sitä, se ei tiedä, että takana olevalla ihmisellä on myös nakkeja. Joka kerta kun koiran katse irtoaa "houkutusnakista" ohjaajan käsissä, apuihminen antaa koiralle nakkeja koiran takaa.

Tärkeää on toistaa asiat, yleistää ne => eri paikat, eri koirat, eri vuorokauden ajat, eri etäisyys, yllättävätkin tilanteet.

Paluu