Eri tottelevaisuuskoulutusmenetelmät & koirankoulutuksen perusteet, periaatteet ja käsitteet

Käsitteitä

Käytetään tilanteen mukaan. Jos halutaan koiraa innostuttavan tai rauhoitettavan, käytetään eri pakotteita.

Lisäksi puhutaan psyykkisistä ja fyysisistä pakotteista. Psyykkiset perustuvat lähinnä laumavietin hyväksikäyttöön, fyysiset ovat kaikkea, mikä aiheuttaa ihmisen toimesta liikettä koirassa, kuten hihnan nykäisy, istumaan kädellä painaminen.

On olemassa myös ohjaavia pakotteita. Pakotteet, jotka saavat koiran nopeammin oikeaan toimintaan, ovat ohjaavia, esim. hihnan liike eteenpäin koiran jätättäessä.

Rankaisu:
- ei ohjaa koskaan
- annetaan koiralle ei-toivotusta toiminnasta

Palkka:
- jotain, mitä koira juuri sillä hetkellä haluaa (ei voi olla aina sama)
- voi olla ihan muuta, mitä ihminen tarjoaa. Esimerkiksi mielenkiintoinen haju lenkillä, pakeneva kani tai oksalla sirkuttava orava

Vahviste:
- voi olla palkka
- jokin koiralle positiivinen asia
- tai sellainen ikävä asia, josta koira pääsee eroon.

Viettiteoria

Neljä perusviettiä ovat: lisääntymis, puolustus, saalistus ja lauma. Vietti ajaa tiettyjen ärsytysten perusteella koiran toimintaan.

Turhauma: tulee koiralle, jos vietti ei toteudu. Tätä voidaan myös hyödyntää koulutuksessa, mutta vain tietoisesti. Muutoin tätä tulisi välttää.

Käyttökelpoisimmat koulutusta ajatellen ovat saalis- ja laumavietit.

Huomion saaminen on yksi tärkeimmistä palkkioista koiralle (laumavietti)
Herkkupalkkio on pääosin saalisvietin päämäärä
Lisääntymisvietti on yleensä vain haittatekijä koulutuksessa
Puolustusviettiä käytetään mm. suojeluskoirien koulutuksessa tärkeänä työkaluna, mutta tämän käyttäminen voi olla vaarallista. Pitää käyttää vain tarkkaan mietittynä, ohjaajan täytyy tietää, mitä ja miten saavuttaa tavoitteensa tämän avulla. Puolustusvietti on koiran oman turvallisuuden takaamista. Se karkaa, menee pakoon tai äärimmäisessä tapauksessa hyökkää, kun se tuntee turvallisuutensa uhatuksi.

Ärsyke:
- vietin aktivointiin tarvittava asia
- voi olla liike, ele, sana, esine, henkilö, toinen koira tms.
- koira myös oppii ärsykkeisiin, esim. pallon haku (saalisvietin hyväksikäyttö)

Ärsykekynnys:
- miten helposti koira reagoi ärsykkeisiin (etäisyys, nopeus tms.)
- voi vaihdella tilannekohtaisesti (nälkä herkistää esim.
- korkeassa viettitilassa olevalla koiralla on myös korkeampi kipukynnys.

Motivaatio:
- koiralla on halu ja pyrkimys tehdä jotain
- esim. kanin perässä juokseminen on jo palkinto ja se motivoi koiraa yrittämään samaa uudelleenkin. Koiralle pitäisi keksiä joku vielä motivoivampi tapa tilalle, jos haluaa epätoivotun käyttäytymisen muuttuvan.

P+ ja P-:
Punishment positive and negative - Positiivinen ja negatiivinen rangaistus
+ lisätään jotain, mitä koira ei halua, esim. kieltosana EI
- poistetaan jotain, mikä koirasta tuntuu kivalta, esim. riehuvalta koiralta evätään ulospääsy sulkemalla ovi

R+ ja R-:
Reward positive and negative - Positiivinen ja negatiivinen palkinto
+ lisätään jotain (helppo), esim. herkku
- poistetaan jotain, mistä koira ei pidä, esim. avataan ovi, kun koira on odottanut nätisti ulospääsyä

Oppimisteoriat

Operantti ehdollistaminen:
- koiran toimintaan ei vaikuteta, ei ohjata
- koira tekee asiat "vahingossa" ja niitä vahvistetaan
- ei vaadi ärsykettä, mutta satunnaispalkkausta kuitenkin
- isommat kokonaisuudet opetettava osasuorituksissa ketjuttamalla, joko alusta loppuun tai lopusta alkuun päin - välille on jälkeenpäin todella vaikea enää saada uutta suoritusta

Matkiminen:
- erityisesti useamman koiran talouksissa käytössä luonnostaan
- hyvätapaiset, aikuiset koirat on hyvää seuraa varsinkin pentukoiralle
- koirapuistot riskipaikkoja, koska koskaan ei tiedä minkälaisia koiria siellä on
- huonot tavat tuntuvat "tarttuvan" hyviä nopeammin, koska niihin yleensä saavat jonkinlaisen vahvisteen ohjaajalta
- koira oppii matkimalla myös omistajaa, esim. sana odota, pysähdys, mennään, jatketaan

Koulukunnat ja menetelmät

Aktiivinen väistäminen: Negatiivinen palkitseminen - poistetaan jotain koiraa kiinnostavaa
- toivottomilla tapauksilla (ns. rescue-koirilla) usein käytetty keino
- esim. pelkotila, johon on pakko tottua (liukas lattia tehdään turvapaikka käyttäen hyväksi koiran muuta koiran vielä enemmän pelkäämää asiaa)

VPV: Vietti-pakko-vietti, "viettitottis"
- aktivoidaan koira viettiin ensin, ennen suoritusta (lempipatukalla tai muulla opitulla ärsykkeellä)
- suoritetaan tehtävä, jollei suoritus mene oikein, pakote, joka ohjaa oikeaan toimintaan
- oikeassa kohdassa koira lopulta saa viettipalkinnon (jatketaan samalla, millä alkuun koira aktivoitiin)
- oikea-aikaisuus on tässä todella tärkeä tekijä
- koiralla täytyy myös olla voimakas synnynnäinen vietti, jotta pakotetoiminnalla on edellytykset toimia kunnolla
- koiran on oltava todella innokas, jottei se ota pakotetta rankaisuksi tai passivoivaksi eleeksi.

Shaping: Esim. naksutinkoulutus (operanttia koulutusta)
- pilkotaan kaikki koulutettavat asiat niin pieniin osiin, että koira pystyy itse ehdottamaan näitä asioita
- edettävä loogisesti alusta loppuun tai lopusta alkuun
- vasta lopuksi yhdistetään kokonaisuudeksi

Sekundäärinen vahviste, esim. naksuttimen ääni
- opetetaan koiralle, että ko. ääni on aina koiralle mukava asia
- ääni on lupaus palkinnosta
- vahvisteen käyttö oikea-aikaisesti, jonka jälkeen palkkaus (ei tarvitse tulla samanaikaisesti)
- käytetään vain palkitsemiseen, toimii siis vapauttavana äänenä. Äänen kuultuaan koira saa tulla hakemaan palkintonsa
- ei estetä vääränlaista toimintaa, vaan palkitaan vain toivottu toiminta

Tertiäärinen vahviste
- ilmoittaa koiralle, että suoritus on siihen asti hyvä, kuuluu jatkaa samaan tapaan vielä edelleen
- äänen on jatkuttava niin kauan, kun koira tekee toivotusti suoritusta
- lopuksi sekundäärinen vahviste, jonka jälkeen palkka

RLR= real life reward
NILF= nothing in life is free

Koiran ei tule saada palkkiota mistään epätoivotusta toiminnasta!

Vahvistetavat ja metodiikka

Jack-pot -palkka
- erikoispalkkio, ei normaalikäytössä koulutuksessa
- erikoisherkku, isompi määrä, lelu- tai leikkipalkkio tms.
- esim. odottaminen; pitempiaikainen, kauemmas meneminen tms. mahdollista pienen koulutuksen jälkeen

Häiriökestävyys: mitä häiriöitä koira kestää vielä ilman, että sen suoritus häiriintyy
Suoritusnopeus: mitä parempi suoritus, siitä palkka
Aloitusnopeuden parantaminen: vain nopeimmat lähdöt palkitaan

Ärsykekontrolli: - miten me säätelemme niitä ärsykkeitä, mitä koiran tulee totella
- ei saa turruttaa koiraa asialla, kun koira osaa, palkkio, kun koira osaa, koira saa palkkion, kun tekee yhdestä käskystä, sitten lisänopeudesta tms.
- ylimääräiset eleet koira ottaa mukaan käskyyn, eikä toimi ilman niitä, näistä pitäisi siis pyrkiä pikkuhiljaa koulutuksen edetessä eroon

Tietoinen ärsykkeiden käyttö on koulutuksessa tärkeää!

Deprivaatiovaikutus:
- otetaan jotain pois (pidetään harjoittelutauko esim.)
- jatkuvat makupalat tai kehut menettävät merkityksensä, kun niistä tulee arkipäivää

Kontrastivaikutus:
- ennen harjoittelua pidetty huomioimattomuuskausi nostaa harjoituksissa huomion arvoa
- pidetään koira nälkäisenä, jätetään ruokailu väliin, niin makupalat maistuvat paremmilta
- lelut kaikki pois pariksi päiväksi, jolloin palkkioleikki tuntuu koirasta paljon mukavammalta

Käytännön opetus:
- tarkkaile, millaisia arkielmän palkkioita koira saa (esim. hajut lenkillä ovat palkkio)
- näitä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi koiran koulutuksessa. Monet käyttävät ihan ajattelemattaankin ja tällöin on myös hyvin todennäköistä, että omistaja erehdyksessä vahvistaa ei-toivottua toimintaa.

Tässäkohtaa pikkuinen söpöliini, viiden kuukauden ikäinen pinserinpentu teki syliin pesän, joten en voinut enää kirjoittaa. =o)

Paluu