Ohitusongelmat ja remmiräyhät

4.5.2007, Koiranet.net:in luento, luennoitsijana Johanna Tammiala

Teksti luennosta itse vapaasti napattua, ei tullut materiaalia.

Yleistä

Myös monilla koirilla on liian vähän aktiviteetteja, jolloin koira käyttää rähinää remmilenkeillä sen energian purkukeinona, mitä ei muutoin ole voinut purkaa. Ohjaaja voi myös tehdä tahtomattaan vahingossa sellaisia virheitä, mitkä koira ymmärtää väärin.

Ohitusongelmasta poispääsyksi tarvitaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä koulutusta. Toistoja tarvitaan todella paljon.

Omistajan virheet

• omistajan oma jännitys tarttuu koiraan -> johtajan epävarmuus on koiralle merkki siitä, että jotain uhkaavaa on tapahtumassa, ja tämä purkautuu helposti koiran haukkuna
• hihnan kiristäminen viestittää myös koiralle omistajan jännittämistä ja kiihtyneisyyttä -> uhkaava tilanne. Fyysinen esto (hihnan veto, tökkiminen, töniminen, tuuppiminen) aiheuttaa koirassa AINA kiihtyvyyttä. Koiramaailmassa eläimet eivät koskaan toimi näin. Tuuppimisen ja tökkimisen koira voi myös ottaa leikkinä, riippuen koiran ominaisuuksista, ei koskaan kuitenkaan ymmärrä elettä kieltona
• vääränlainen kieltäminen -> helposti ihmiset aloittavat hiljaisesta kiellosta ja kielto sitten asteittain kasvaa, jolloin koirakin ehtii jo kiihtymään. Tällöin kielto menettää kokonaan merkityksensä koiran mielessä. Koira siedätetään näin kieltoon. Kielto on AINA sanottava jämäkästi ja auktoriteetilla eleiden tukemana niin, että kerta riittää
• omistaja rähisee koiralle -> koira ei ymmärrä, mistä kielto tulee, jollei sitä kohdisteta juuri oikeaan aikaan, tarpeeksi napakasti ja tehokkaasti, että kerta riittää.
  • koira helposti yhdistää vastaantulevat ja omistajan rähinän yhteen, joka vain vahvistaa koiran rähinätaipumusta
  • koira voi myös katsoa, että omistaja rähisee koiran kanssa vastaantulijalle, eli saa omistajalta tukea toimintaansa, mikä myös vahvistaa rähinätaipumusta
• omistajan elekieli voi myös jäädä koiralle epäselväksi. Rintamasuunta ei saa kieltoa antaessa olla vastaantulevaa, vaan rähisevää koiraa kohti
• omistaja ei ole kertonut koiralle, mistä se saa nuhteita, eikä sitä mikä on oikea toiminta
• omistajan pysähtyminen tien reunalle tai pusikkoon, on myös koiralle voimakas uhkamerkki. Joskus uhkaksi riittää omistajan kävelyvauhdin hidastaminen ja varsinkin koiran vetäminen hihnasta sivuun

• Omistajan tulee olla rento (aidosti! koira tunnistaa epäaidon rentouden ja tulkitsee sen jännitykseksi)
• Taluttimen pituus pidettävä vakiona ohitustilanteessa -> koiran voi myös käskeä viereen, mutta hihnaa EI saa omistaja vetää, koiran on tultava itse
• Ohitus tehdään normaalilla nopeudella tai nopeutettuna (siirtyä vaikka hölkkään)

Ohituskoulutuksen tulee pysyä samana; jos pelisääntöjä jostain syystä muutetaan, niitten tulisi pysyä sen jälkeen taas AINA samoina, muutoin koira ei ymmärrä asiaa ollenkaan.

Elekieli ohi menevällä ja tervehtimisaikeissa
Koiran elekieli on selkeästi erilaiset, kun se aikoo mennä ohi tai kun se on tervehtimisaikeissa. Koira tunnistaa nämä eleet jo kaukaa.

Omistajan tulee kertoa koiralle, että nyt ohitetaan tervehtimättä (koira ei välttämättä heti tottele, mutta sille täytyy antaa selkeät merkit, jotta ohitustilanteet tulisivat helpommiksi jatkossa). Kohtauseleet ovat vahvoja ja ne jäävät päälle, vaikka tilanne on ohi ja voi purkautua räksytyksenä myös ohituksen jälkeen.

Katse ja rintamasuunta on koiralla aina poispäin vastaantulijasta, jollei sillä ole tarkoitus tervehtiä. Voi jopa sijaistoimintona rynnätä pusikkoon haistelemaan -> sijaistoimintoa kannattaa vahvistaa.

Kohtaamistilanteessa katse ja rintamasuunta on suoraan vastaantulijaa kohti, jolloin koiralla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdata = pakkotilanne kaupunkioloissa usein, kun ei pääse muuallekaan. Hidastelu on vastaantulijaa ajatellen rauhoittava ele, mutta kertoo myös vastaantulijalle kohtaamisaikeista. Jos omistaja haluaa silti jatkaa matkaa tervehtimättä, omistajan tulee vaihtaa rintamasuunta pois vastaantulijasta ja lisätä vauhtia. Näin kerrotaan koiralle, että mennään ohi. Lisäksi voidaan käyttää käskysanaa "ohi" tms. vahvistaakseen ohitustilannetta. Koiran kohtaamiseleiden käyttöä siis kannattaa estää. Johtajan tulisi tehdä ne, ei koiran. Johtaja on etulinjassa, ei koira! Koiran ei tule päättää kohtaamisista koskaan, vain luvan kanssa.

Ihmisen kulkeissa kohtaamistilanteessa vastaantulijan ja koiran välissä, tilanne yleensä helpottuu. Väliinmenon täytyy vain sujua luonnollisesti, hihnaa kiristämättä ja koiraa käskyttämättä, jotta se tehoaisi tarkoitetulla tavalla.

Koiran näkökulmasta vastaantulevat ovat vieraan lauman jäseniä, eli käytännössä aina uhkia, vaikka vastassa olisikin tuttu koira/ihminen. Koiralle tulisi kertoa jo ENNEN ohitustilannetta, mitä siltä odotetaan. Ennenkuin koira lähtee räyhäämään, jolloin se ei enää pysty keskittymään omistajan käskyihin eikä eleisiin.

Ohituskäskyn opettaminen tehdään ensin muualla kuin lenkillä ja kun koira sen jo osaa, se voidaan ottaa mukaan oikeisiin ohitustilanteisiin.

• Käsky opetetaan satavarmaksi tutussa ja turvallisessa paikassa
• Suoritusta vaikeutetaan asteittain, alkaen helpoista ohituksista ja sitten vaikeuttaen
• Käskyn on tultava niin varhain kuin mahdollista, mieluiten jo ennen kuin koira on havainnut koko vastaantulijaa
• Muistettava myös kehua oikeasta suorituksesta!

Kiellon tulee olla salamannopea, terävä ja tehokas, vaikuttava ja vakuuttava, jotta koira katkaisee toimintansa. Kiellon on mentävä perille HETI, muutoin koira oppii, ettei niihin tarvitse reagoida. Vakuuttavuutta koiralle vi lisätä -> omistajalle samat eleet käyttöön kuin koirat itse käyttävät (nopea kova ärjähdys, valehyökkäys, katse ja rintamasuunta koiraa kohti).

Kun väärä toiminta (tuijotus) loppuu, kieltokin loppuu heti mahdollisimman nopeasti ja koiralle annetaan kehu oikeasta toiminnasta (katseen siirtämisestä). Myös onnistunut ohitus palkitaan kehuilla, runsaasti ja ruhtinaallisesti. Mieluusti kuitenkin muulla kuin leluilla tai nameilla. Näitä voi käyttää kuitenkin koiran olotilan vahvistamiseen koulutustilanteessa.

Välineitäkin (suihkepullo, räminäpurkki tai -ketju) voi käyttää, mutta koira helposti tottelee sitten vain sitä. Kun välineet eivät ole mukana, koira palaa vanhaan käytösmalliin.

Ohitussuoritus loppuu vasta, kun vastaantulija on pois näkökentästä.

Remmiräyhän uudelleenkouluttaminen

Syitä remmirähinään:

• Voimakas dominanssi (sosiaaliaggressio, joka tähtää aseman vahvistamiseen), tosi harvinainen ja voi tulla koiralla esiin vasta kahden ikävuoden jälkeen
  • aggressiokäyttäytymisen laukaisevana tekijänä toimii ohitustilanne, jolloin viettipäämääränä on saada toinen väistämään. Laukaisevaa erillistä tekijää ohituksen lisäksi ei tarvita, mutta konfliktitilanne, kahden yhtäaikaisen tehtävän (esim. pako/puolustus) miettiminen helpottaa aggression ilmentymistä.
  • tietyillä roduilla tätä ominaisuutta käytetään mm. suojelukoulutuksessa hyödyksi, mutta arkitilanteissa tämä on ongelma -> koiraan ei saa kontaktia, koska tapahtuma on itsessään koiralle palkitsevaa, mikä vahvistaa toimintaa
  • tilanne yleensä selviää vain kohteen alistumisella, tai pahimmassa tapauksessa tappelulla
  • aggressioon mennyt koira voi myös purkaa tilanteen hihnan toiseen päähän, eli johtajaan. Tosissaan, muttei tappoaikeissa. Pahaa jälkeä voi tulla kuitenkin
• Saalisvietti
  • Vaatii viettiärsykkeen = pakeneva liike (lehti, polkupyörät, mopot, autot, hölkkääjät...)
  • Koira voi olla hyvin saalisviettinen tai sillä on herkkä ärsykekynnys (vaikkei saalistuksesta niin välittäisikään normaalioloissa)
  • Viettipäämääränä on saaliin kiinni saaminen, ja kun se tietysti on yleensä koirilta estetty, se johtaa koiran turhautumiseen, joka ilman purkautumiskeinoa muuttuu turhauma-aggressioon
  • harvoin koira saaliin jahtaamisen jälkeen puree saalistaan, vaikka saisi sen kiinnikin, mutta jos koira on jo turhauma-aggression puolella, näin voi käydä
• Laumaviettiturhauma
  • Sosiaalisen koiran ongelma
  • Turhauma, jonka koira purkaa haukumalla
  • Koira on hyvin ystävällinen kohtaustilanteissa yleensä, mutta turhauma voi johtaa myös aggressioon
• Aktiivisen koiran turhauma
  • Kun koira ei saa tarpeeksi liikuntaa tai muuta aktiviteettia, se purkaa energiaansa lenkeillä haukkumalla
• Viettiristiriita eli konflikti
  • Koiralla pyrkimys toteuttaa kaksi ristiriitaista toimintaa (pako/puolustus) yhtäaikaisesti
  • Liittyy yleensä omistajaan, joka riuhtoo koiraa hihnassa luokseen -> koira väistää yhtaikaa omistajaansa (omistajan uhkaava käytös koiraa kohtaan) ja pyrkii samalla tutustumaan vastaantulijaan. Koska koira ei voi tehdä näitä asioita yhtaikaa, niin se esimerkiksi ottaa sijaistoiminnot käyttöön tai tilanne johtaa sosiaaliaggressioon.
• Yleisin: pelkoreaktio
  • Tunnistaminen voi olla vaikeaa
  • Puolustusvietti aktivoituu uhkaavassa tilanteessa
    • Passiivinen puolustus: pako, väistäminen -> harvoin ongelma
    • Vahva passiivinen puolustus: vähän itsevarmempi koira varoittaa murisemalla
    • Aktiivinen puolustus: aggressio
  • Edellyttää vietin kohdetta, ilman laukaisevaa tekijää vietti ei aktivoidu
  • Pelko tulee perusluonteesta, epävarmuudesta, huonosta sosiaalisuudesta, sosiaalistamiskauden puutteellisuudesta, traumaattisesta kokemuksesta tms.
  • Viettipäämääränä on rauha, turvallisuuden tunne, jolloin ohituksen jälkeen tilanne rauhoittuu -> toimii palkinnon tavoin ja vahvistaa rähinätoimintaa

Koulutus
Koirassa vietin nousu aiheuttaa muutoksia fysiologisella tasolla. Viettipäämäärän saavuttaminen luo koiralle erilaisia tunteita, ja ne voivat olla koiraa palkitsevia, mikä siis vahvistaa niitä edeltäviä käyttäytymismalleja.

Vaihtoehtoja:

• Vietinnousun katkaisu tai
• Ylikuormitetaan koira (viettiärsykkeillä ylikuomittaminen). Tässä on paljon riskejä, joten tätä suositellaan käytettäväksi vain ammattilaisten toimesta.

• pakotteen käyttö
• Aktivoimalla koirassa jokin muu vietti
• Asetetaan koiran ärsykekynnystä koulutuksella korkeammalle

Kaikki opetustilanteet vaativat PALJON toistoja, harjoitusta ja työtä.

Siedätys asteittain
Ärsyke aluksi niin kaukana, ettei koira vielä reagoi siihen ja lähennetään niin hitaasti, ettei koira missään kohti mene "yli". Ylimenemisen jälkeen harjoitus tarvitsee aloittaa jälleen alusta tarpeeksi pitkän rauhoittumisen jälkeen.

Tämä koulutustilanne vaatii myös apulaisia sekä turvallisen, takuuvarman paikan (toteutus voi siis olla ongelmallista). Koulutustilanteessa ei saa tulla yllättäviä tilanteita (muita koiria, ulkoilijoita...) vastaan.

Toisen vietin aktivoiminen
Annetaan ärsyke toisen vietin aktivoitumiselle, esim. namipalalla saalisvietti. Ahneelle koiralle melko helppo juttu, mutta edelleen ajoitus on tärkeä. Viettipäämäärän (namin saaminen) on toteuduttava ennen kuin koira turhautuu.

Ärsykkeen on tultava ennen kuin koira alkaa tuijottamaan vastaantulijaa, koska muutoin koira ottaa namipalan palkkioksi tuijotuksesta.

TOISTOJA!

Pakote
Pakotteen tulee olla lyhyt, napakka, juuri sille koiralle mitoitettu ja se on tultava juuri oikeaan kohtaan, ennenkuin koira kiihtyy liikaa -> väärät pakotteet aiheuttavat vain lisää ongelmia.

Pakotteen laatu on mietittävä etukäteen tarkkaan. Hihnan riskit: niskavammat tai sitten kovaniskaisten koirien kiihdyttäjä. Vesipullot toimivia ja riskittömiä, mutta voivat toimia niin, että koira on apuvälineestä riippuvainen, eli toimii vain, kun pullo on mukana. Sama suihkepantojen kanssa. Haukkupantoja voi käyttää vain erittäin pehmeillä koirilla, koska koira on tällöin jo rähisemässä, eli pakote tulee liian myöhään.

Rangaistus väärään aikaan voi aiheuttaa myös sen, että koira kohdentaa turhauman omistajaan, kun se ei tiedä, mistä rankaisu tuli. Koiran mielestä johtajan ei kuulu rankaista sitä "muuten vain", vaan se on aina uhkaavaa koiralle.

Henkinen pakote = kielto, perustuu aina laumanjohtajan auktoriteettiin. Turvallinen keino ja aina mukana käytettäväksi, vaikka edelleen ajoitus ja kieltotapa tärkeä.

Kieltona omistajalta hyvin tiukka ärähdys, nopea liike kohdetta kohti ja heti kun koira väistää, laittaa korvat piiloon ym. eli näyttää ymmärtämisen merkkejä, kielto lopetetaan. Mutta jollei eleitä tule, koira ei ole noteerannut kieltoa.

Koirat reagoivat aina heti tilanteisiin, ihmiset voivat joko tulkita eleet väärin niin, että koira ymmärsi, vaikkei ymmärtänytkään tai sitten jatkaa kieltoa, vaikka koira ymmärsi jo. Tulkintavirheitä tulee helposti.

Ohitustilanteen välttäminen
Kun koira osaa jo käskyjä, kuten katsekontaktin ottamista, seuraamista (myös häiriötilanteessa), näitä voi myös ohitustilanteissa käyttää, jottei koira pysty ottamaan katsekontaktia vastaantulijaan. Tämä on hätätapauksia ja vain väliaikaiseen käyttöön hyvä keino, koska käskytyksen on tultava ajoissa, jottei koira vielä ehdi tervehtimisrituaaliin mukaan. Tähän tuovat omat vivahteet äkkinäiset ja yllättävät tilanteet lenkillä, jolloin on käytettävä muita ratkaisuja ohitustilanteen hoitamiseksi.

TÄRKEÄT ASIAT KOOSTEENA

• Ajoitus (ennen vietin aktivoitumista)
• Käskyjen tulee olla selkeitä ja helppoja, jotta jo keskittymiskykyään "kadottanutkin" koira vielä voi reagoida niihin
• Houkuttelu ja lahjonta ei tuo tulosta pitkällä tähtäimellä (koira ei tiedä, mitä siltä odotetaan, tai saa saalisturhauman)
• Keino ei saa estää koiran eleitä (koiran tulee pystyä näyttämään ohitusaikeistaan)

Koiralle voi opettaa useita osasuorituksia (rauhoittuminen esim.), jotka helpottavat ohitustilanteita. Katseen siirtäminen sivuun - käsky on yksi hyvä keino. Seuraaminen, katseen ylläpito ovat jo vaativampia. Myös koiran ominaisuudet ja hermorakenne vaikuttavat paljon.

Patoaminen: koira patoaa energiaa sisälleen, eikä pura sitä, kunnes siirrytään johonkin toimintaan ja tällöin on koko energia käytössä. Koulutuksissa tämä on hyvä asia, ohitustilanteissa ongelma.

Koiran kovuus vaikuttaa myös: kuinka äkkiä koira ottaa negatiivisia asioita muistiinsa. Pehmeällä koiralla yksi kerta riittää, kova vaatii hyvin monta toistoa. Ohjaajakovuus vielä eri asia. Moni pehmeäkin koira sallii omistajaltaan useampia virheitä, mitä ulkopuolisilta. Tämä siis on lähinnä omistajaan liittyvä asia. Viettikovuus taas tarkoittaa sitä, että pehmeäkin koira voi olla vietissä ollessaan kova.

Paluu