In English

Koirien oppimispsykologiaa

Paluu

1.3.2006
Luento, tulevan kilpailukoiran opettaminen pennusta kilpalajin opettamiseen
Luennoitsijana agrologi AMK, koirankouluttaja Kaisa Hilska Koirataidosta

Jatkossa hyödynnetty kalvomateriaalia, mitä ei saatu mukaan, joten voi olla muokattuna sekaisin sekä kirjallista että sanallista asiaa.

Käyttäytymisen perusteet

VAHVISTE = mistä koira pitää, mitä se tahtoo välttää, minkä eteen se on valmis työskentelemään
Esimerkiksi innokkaalle leikkijälle pallonheitto toimii positiivisena vahvisteena

Käyttäytymisen kannalta eläimen (ja ihmisen) jokainen päivä on täynnä erilaisia toimintoja, joihin eläimen kannalta joko liittyy jokin vahviste tai ei liity. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti eläin tulee tekemään saman toiminnon (voi olla positiivinen tai negatiivinen toiminto ihmisen kannalta) uudelleen.

ÄRSYKE = mikä tahansa objekti tai tapahtuma, joka voidaan havaita ja joka voi vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen: ääni, ravinto, juoma, tuoksu, kosketus/tuntemus tai visuaalinen ärsyke.

Primäärivahvisteet ovat vahvisteita, joilla on yhteys perimään (biologiaan): ruoka, seksi, läheisyys, metsästys, leikki...
Sekundäärinen vahviste on yhteydessä tilanteeseen. Koiran täytyy oppia näiden signaalien merkitys, että se merkitsee jotain positiivista. Esimerkkinä monien koirien tunnistama jääkaapin oven ääni: koira joka on joskus jääkaapista saanut makupalaa, elää toivossa, että sieltä voi jotain saada jatkossakin. Positiivinen vahviste voi olla myös satunnainen.

POSITIIVINEN VAHVISTE tarkoittaa vahvistetta, joka saa koiran tekemään toiminnon, joka tuotti vahvisteen, yhä uudelleen. Se on siis jotakin, mitä koira tahtoo ja kokee positiivisena. Vahvisteella on merkitys koiralle vain, jos koira todella tahtoo sen! Esimerkiksi kun koira raapii omistajan jalkaa, se saa rapsutuksia.

Myös tunnetilalla on koiran oppimiseen suuri merkitys. Pennun kanssa ensimmäiset harjoituskentällä käymiset kannattaa suunnitella niin, että niistä jää koiralle positiivinen mielikuva. Paljon yhteistä leikkiä (sitä, mitä koira tykkää eniten tehdä), nameja (joukossa jotain extra hyvää välillä). Ja mieluiten niin pitkään, että pentu väsymyksestä ottaa pienet torkut. Jatkossa koira muistaa, että tämä paikka on se, missä tapahtuu kaikkea kivaa ja positiivista, vaikkei myöhemmin koko ajan palkattaisikaan.

NEGATIIVINEN VAHVISTE = negatiivisesti vahvistamalla saadaan koira tekemään jotakin väistämiskäyttäytymisen kautta. Koira väistää pakotetta toimintaan. Negatiivinen vahviste aiheuttaa toimintaa, rankaisu vähentää sitä. Esimerkiksi Ei-sanasta seuraa vesisuihkaus; Omistaja sanoo EI --> koira väistää nopeasti tilanteesta pois.

Negatiivinen vahvistaminen ja rankaisu, ongelmana etiikka: liusutaanko kovempiin otteisiin? Miksi koiran tulee totella rankaisun uhalla? Perustottelevaisuus/ turvallisuus/ kilpailutottelevaisuus. Koiran täytyy joka tapauksessa tietää, mitä siltä odotetaan, jotta negatiivinen vahvistus ja/tai rankaisu voisi toimia. Ensin tieto, mikä on oikein, ennenkuin rangaistaan.

Opettaminen

Naksutinkoulutus perustuu huomioon sekundäärivahvisteen eli opitun vahvisteen tehosta. Naksutin on neutraali ärsyke, jota seuraa primäärivahviste (ruoka tai leikki). Toistojen jälkeen naksauksesta tulee ehdollinen ärsyke, jota koira tottelee.

Arkielämässä tätä voi hyödyntää opettamalla koiralle kehusanan/äänen (esim. hep, jes, kielen naksaus)
  • Opettaminen: 20 x ääni + nami yhtä aikaa + 20-40 x ääni + nami heti perään
  • Jatkossa esimerkiksi koira istuu --> kehusana --> palkkio
  • Helpottaa ja selkeyttää koiran kehumista, koira tietää, mitä nimenomaista asiaa sen kannattaa tehdä toistekin
  • Kehusana on samalla vapauttava sana
  • Kehusanan vastakkaissana, esim. "Oho", kohdassa, missä koira odottaa kehusanaa, toimii myös negatiivisena vahvisteena. Kun koira tekee jotain väärin, se ei saakaan kehusanaa (eikä täten myöskään palkkiota), vaan "epäkehun", se tietää tarkalleen, missä kohdassa se tekee väärin ja pyrkii jatkossa välttämään tätä.
Jotta koira toimisi aktiivisesti ja yritteliäästi, tulee koulutuksen perustua positiiviseen vahvistamiseen ja negatiiviseen rankaisuun. Käytännössä: palkka tai palkan menetys. Esimerkkinä, kun koiran kanssa ollaan menossa ulos ja koiralla on kova kiire, ovi laitetaan aina vähäksi aikaa kiinni, jollei koira pysy paikoillaan. Niin kauan kuin koira pysyy rauhallisena paikoillaan, ovi aukeaa, liikahduksesta kiinni. Koira haluaa ulos, joten se pikkuhiljaa oppii, että mitä nopeammin se pysyy rauhallisena tässä tilanteessa, sitä nopeammin se pääsee tavoitteeseensa, mikä on samalla palkkio.

Sammuttaminen: koira toistaa toimintaa, josta se ei saa mitään positiivista vahvistetta. Toiminto harvenee, koira yrittää ehkä muutaman kerran turhautuneena entistä kovemmin, mutta lopettaa sitten. Sopii ei-toivottuihin toimintoihin, jotka eivät sellaisenaan tuota koiralle mielihyvää, vaan mielihyvän tuottajana toimii ihminen tai sitä on mahdollista kontrolloida. Esimerkiksi huomioimattomuus epätoivotun käyttäytymisen aikana ja huomio kun toiminto on toivotunlainen. Ei siis toimi, jos kohde itsessään, esim. orava puun oksalla, vahvistaa toimintaa, kuten haukkumista.

Jotta koira jaksaa harjoitella ja oppii tehokkaasti, tulee sen onnistua vähintään3/5 yrityksestä, eli 60%. Jos onnistumisen määrä jää tämän alle, motivaatio ja yritteliäisyys hiipuvat.

Palkinnon ajoitus kertoo koiralle, mitä asiaa sen kannattaa jatkossakin tehdä. Sitä saa, mitä vahvistaa! Esimerkiksi taluttimessa vetäminen, riehumalla herkun saaminen tai lenkille lähteminen.

Koiran itsensä tarjoamaa miellyttävää toimintaa kannattaa vahvistaa systemaattisesti. Riittävä vahvistetiheys tekee toiminnasta koiralle kannattavaa ja se ylläpitää motivaatiota ja yritteliäisyyttä. Pennun kannustimena voi käyttää vaikka puolet ruoasta palkintona ja muutama herkku joukkoon.

Eri koiratyypeillä on jalostettu vahvoiksi erilaisia metsästyskäyttäytymisen osa-alueita. Coppinger 2005 lista löytyy täältä. Luonnonvaraisella koiralla kaikki osa-alueet ovat kutakuinkin yhtä vahvoja ja siirtymä osiosta toiseen on katkeamaton. Näistä syistä erirotuisten koirien kouluttamisessa on omia puolia. Toisille joku toinen asia on paljon helpompi jo luontaisesti, kun toiselle se voi olla todella vaikea opettaa.

Palkinnon ajoitus ja suunta

  • Palkinnon ajoitus kertoo koiralle, mitä asiaa sen kannattaa jatkossakin tehdä --> Sitä saa mitä vahvistaa! (voi siis olla joko positiivista tai negatiivista toimintaa
  • Ajoitusta kannattaa täsmentää ehdollistamalla koiralle naksuttimen ääni tai kehusana
  • Vaikka käyttäisi ehdollista vahvistetta, sitä tulee aina seurata palkinto mahdollisimman nopeasti, sillä koira oppii myös kehusanan ja/tai naksun ja palkan välissä
  • Myös palkinnon suunta vahvistuu. Koira odottaa saavansa palkkion tietystä toiminnosta aina uudelleen samasta suunnasta. Mieti siis että palkinnon suunta vahvistaa koiran toivottua käytöstä!
  • Ei siis kannata pitää esim. namua oikeassa kädessä, jos haluaa koiran oppivan seuraamaan oikeassa kohtaa ohjaajan vasemman kyljen vieressä.

Vahvistetiheys

  • Koiran itsensä tarjoamaa toimintaa kannattaa vahvistaa systemaattisesti
  • Riittävä vahvistetiheys tekee toiminnasta koiralle kannattavaa --> ylläpitää motivaatiota ja yritteliäisyyttä
Sujuva toiminta = koira yrittää uudelleen heti, kun saa edellisen palkinnon, eli se työskentelee tauotta. Tällainen toimnta on valmista nimettäväksi ja vaikeutettavaksi. (esim. alkuharjoituksesta liikkeestä istuminen --> ensin 10 x palkka, kun koira alkaa istuutua, palkka taakse, uusi harjoitus nopealla syklillä heti perään. Lisäharjoitukset 10 x istu, koira istuu, ohjaaja jatkaa matkaa pari askelta, peruuttaa ja palkkaa koiran jne.)

POSITIIVINEN EI TARKOITA SALLIVAA!

Ohjaaja päättää kriteerin, koira ei saa päästä vahvisteeseen millään muulla tavalla kuin toimimalla ohjaajan edellyttämällä tavalla.

Uuden asian harjoittelu: Anna koirasi itse keksiä mitä tahdot sen tekevän; toimintaa voit aikaansaada:
  • SHEIPPAAMALLA eli palkitse aluksi koiraa pienestäkin oikeaan suuntaan tehdystä liikahduksesta, kasvata asteittain vaatimustasoa siten, että jätät n. 1/3 heikompia yrityksiä palkitsematta
  • SIEPPAAMALLA TOIMINTAA eli odota, että koira tekee sattumoisin tahtomasi toiminnon ja palkitse
  • HOUKUTTELEMALLA eli liikuta makupalaa/lelua siten, että koira tavoitellessaan sitä tekee samalla tahtomasi toiminnan ja palkitse.
Voit myös käyttää sekaisin kaikkia edellisiä.

Kun koirasi on oivaltanut mitä sen kannattaa tehdä, muokkaa toiminta valmiiksi oikeaan muotoon.
  • Nimeä toiminta, nimeäminen tapahtuu seuraavasti:
    • varmistu, että koira on oivaltanut toiminnan ja tarjoaa sitä sujuvasti. Sano toiminnan nimi --> koira tekee toiminnan --> ehdollinen vahviste --> primäärivahviste
    • toista n. 40 kertaa
  • Harjoittele eri ympäristöissä asteittain ympäristöä vaikeuttaen: pihalla --> kadulla --> kaupan edessä --> ihmispaljoudessa

Sosiaalistaminen

Tärkeimmät vaiheet:
3-7 vko --> kasvattajalla
8-16 vko --> omistajalla

Tavoitteet tulevalle kilpakoiralle

  • Oppia seurustelemaan eri ikäisten ja näköisten ihmisten ja koirien kanssa
  • Oppia syömään/leikkimään/lepäämään eri ympäristöissä
    • koiralle kannattaa opettaa sana Lepo --> pennun itse mennessä lepäämään, hierotaan otsaa ja toistetaan rauhallisesti sanaa Lepo, melko pian koira yleensä oppii, että myös mm. vierailla ollessa sen saa rauhoittumaan tällä käskyllä
  • Käydä leikkimässä tulevassa harjoitteluympäristössä ohjaajan kanssa
    • hyvä koiran turvallisuudentunteen tuntomerkki: harjoitusten/leikin jälkeen pienet torkut (vaatii siis tarpeeksi pitkän harjoituksen)

Leikkimisen opettelu

Harrastuskoiran palkittavuus helpottuu ja monipuolistuu, jos se palkkautuu sekä ruoalla että leikillä.

OPETTELE LEIKKIMÄÄN KOIRAASI PALKITSEVALLA TAVALLA!


Palkkaleikeissä koira yleensä VOITTAA!

Tarkkaile:
  • Millainen lelu (mikä koirasta on kiva lelu)?
  • Elekieli
  • Ääntely (kannustaako vai pelottaako)
  • Fyysisyys
  • Kesto (ohjaaja lopettaa leikin aina sen ollessa parhaimmillaan)
  • Lopetustapa (haaste vai rauha)

Syömisen opettelu eri ympäristössä

  • Ota ainakin kerran-kaksi viikossa pennun ateria rasiassa mukaasi uuteen ympäristöön
    • kylässä
    • automatkan tauoilla
    • harrastuskentällä
    • metsässä
  • Tarjoa ateria palkintona pienen tehtävän suorittamisesta.

Leikkiessä opittavia asioita:

  • leikin aloitus (saalis/vastarinta)
  • leikin lopetus (haaste/rauha)
  • vartalonkieli, koiran ohjaaminen
  • ennakoiminen, irtaantuminen
  • viretilan säätely (rauha - leikki - rauha)
  • koiran palkkautuvuus ja mieluisimmat leikkityylit ja -välineet


Tulevan harrastuksen pohjatyö on hyvä aloittaa alle 5 kk ikäisenä! Tärkeässä asemassa ovat myös toimintaympäristöön liittyvät positiiviset muistikuvat --> tunnetilaoppiminen

Kestoa vaativa opettaminen vasta koiran kehityttyä henkisesti, 7-9 kk iästä alkaen. (Liian aikaisin treenaaminen näkyy helposti myöhemmin koiran motivaation laskuna.)

Paluu