Koiran lihashuolto & terveyden tarkkailu

Paluu
Osteopaatti Leena Piira luennoi mm. koiran lihasten ja kunnon huollosta sekä siitä, kuinka koiran liikkeistä ja käyttäytymisestä voidaan huomata, että koira on kipeä.

Materiaalia ei tullut, joten kaikki tässä kirjoitettu on luennosta itse kyhättyä.

Urheilevan koiran treenaus ja lihashuolto

(luonnollisesti myös kotikoirien, mutta tulee yleensä esiin kisailun kautta)

Lihashuolto sisältää:

  • alkuverryttely (kaularangan ja selän taivutukset, raajojen pss. eteen -taakse liikkeet) - jos koira verryttelee paljon itse, ei kannata tehdä näitä, on vaarana tehdä yli
  • loppuverryttely
  • lihasvenyttelyt
  • palauttavat lenkit ja muu liikunta vapaa-ajalla
  • hieronnan
  • muut hoidot
  • ravinnon ja nesteytyksen (kaikki eivät juo, eivätkä varsinkaan stressattuna)
Hyvän kilpailusuorituksen edellytyksenä on koiran ja ohjaajan hyvä peruskestävyys, vauhtikestävyys ja lajitaidot.
Harjoitus- ja kilpailukauden jälkeen on hyvä pitää useamman kuukauden lepokausi, jolloin palaudutaan kilpailukauden rasituksista sekä fyysisesti että henkisesti.

Lepokauden jälkeen aloitetaan aina peruskestävyyden harjoittelulla, jonka jälkeen voidaan siirtyä vauhtikestävyyden harjoitteluun.

Peruskestävyyden harjoittelu tarkoittaa pitkäkestoista (45-90min) rauhallista (matalasykkeistä) liikuntaa, jolloin hapen käyttö ja saanti ovat tasapainossa. Peruskestävyysharjoittelua voi tehdä päivittäin. Peruskestävyyskauden jälkeen voidaan aloittaa vauhtikestävyysharjoittelu.

Vauhtikestävyyden harjoittelu tarkoittaa lyhytkestoista (30min tai lyhyempää) intervallityyppistä liikuntaa (syke korkealla), jolloin happea kulutetaan enemmän kuin saadaan.
Tätä voi tehdä n. 2-3 kertaa viikossa. Kehon palautumiselle on tärkeää rentouttava ulkoilu 1-2 pv harjoituksen jälkeen.

Tärkeää kestävyysharjoittelussa on, ettei koiralle tule ylirasitustiloja, jotka altistavat vammoille ja tulehduksille.

Monet harrastukset rasittavat erityisesti eturaajoja sekä kaula- ja rintarangan yläosaa, koska koiran kehon painopiste on TH2 nikamalla. Tämä tarkoittaa, että seistessä 60% kehon painosta on tällä alueella ja liikkeessä jopa 90% kohdistuu siihen. Esim. hyppyjen alastulossa vartalon paino on täysin eturaajoilla. Esteen yli ponnistus vaatii tervettä alaselkää ja takaraajojen niveliä. Ratajuoksijoilla eturaajat ovat erittäin kovalla rasituksella kaarteissa etenkin vasen eturaaja (sisäkaarre).
Terve rakenne on ensisijainen edellytys harrastuskoiralla. Lisäksi tassujen ja kynsien kunto, sekä tietysti koiran paino ja lihasten kunto.

Alkuverryttely
Tarkoituksena on altivoida lihasten verenkiertoa ja näin valmistaa keho fyysiseen suoritukseen. Hyvä alkuverryttely vähentää vammoja ja parantaa suoritusta. Alkuverryttelyn tulee olla tarpeeksi pitkä, jotta verisuonet ehtivät avautua lihaksen sisällä. Riittävä alkuverryttely on noin puoli tuntia kestävä eri liikelajeilla ja eri vauhdella suoritettava harjoittelu. Esim. 5min kävelyä, 10min ravia, 5min laukkaa ja 10min ravia.

Liikuttelun jälkeen lämmitetään vartalon syviä lihaksia rangan vieressä selkärangan taivutusliikkeillä (kaularanka, rintaranka, kylkiluut)

Harjoitusten ja kilpailujen aikana koira on hyvä pitää lämpimänä kevyellä liikkeellä. Talvella ja kylmän tuulisilla ilmoilla on hyvä käyttää lisäksi koiralla takkia. Kylmässä tai voimakkaassa tuulessa koiran paikalla makuuttamista ja seisottamista tulisi välttää. Lämmittämättömien hallien pohjamateriaalit ovat usein erittäin kylmiä, joten koiralle tulisi varata odotteluaikoja varten eristävä alusta.

Loppuverryttely
Tehdään harjoitusten ja kilpailusuoritusten jälkeen liikuttamalla koiraa rauhallisella ravilla niin, että koira voi tehokkaasti uloshengitysilman kautta poistaa lihakseen syntyneen kuona-aineen eli maitohapon. Tämä on tehokkain tapa poistaa maitohappoa lihaksen verenkierrosta suorituksen jälkeen. Kestää niin kauan, kunnes koiran hengitys tasaantuu - muistettava taas takki kylmällä ilmalla.

Tärkeää:

  • autetaan hermolihasfysiologiaa valmistautumaan suoritukseen ja palautumaan rasituksesta
  • vähentää vammautumisriskiä
  • ehkäistään kipeytymistä ja lihasten lyhentymistä
  • liikkuvuus pysyy hyvänä
  • mahdollistavat kivuttoman suorituksen
  • parantaa suoritusta
  • nostaa koiran motivaatiota
Palauttavat/rentouttavat lenkit
Tarkoittaa koiralle mahdollisimman taloudellista tapaa liikkua 30-45min. Useimmille koirille se on kevyttä ravia, mieluiten pehmeällä alustalla.
Nämä lenkit ovat tärkeitä kilpailujen ja raskaiden harjoitusten jälkeisinä päivinä, jolloin elimistö palautuu vielä fyysisestä rasituksesta.

Kesällä uinti on hyvä palautuskeino. Rauhallinen uinti rentouttaa. Raivoisa esineen perässä uinti ja liian kylmä vesi tosin eivät rentouta lihaksia.
Jos koira on "huono" uimari teknisesti, on hyvä opettaa koiralle oikea tekniikka, esim. pelastusliivien avulla (selkä ja häntä ovat veden pinnalla, etu- ja takaraajat tekevät symmetrisesti uintiliikkeitä).

Pehmeässä, vaihtelevassa maastossa ulkoilu on hyvää liikuntaa harrastuskoiralle. Koiran juoksuttaminen pyörän vieressä on suotavaa, jos se tapahtuu mahdollisimma pehmeällä alustalla ja koiran juostessa vaihtelevasti pyörän molemmilla puolilla. Näin kehon vasen ja oikea puoli kuormittuvat tasapuolisesti.

Kilpailevan koiran tulee osata rentoutua ja levätä harjoitus- ja kilpailupaikoilla ja kotona. Riittävä lepo auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta ja jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Jännittynyt, hermostunut ja stressaantunut käyttäytyminen lisää happamuutta jäykistäen lihaksia selvästi. Tarvittaessa koira on opetettava rauhoittumaan. Rauhallinen sivelyhieronta, korvien ja tassujen hieronta auttavat.

Ravinto ja nesteytys
Oikea ravinto ja riittävä nesteytys auttavat myös lihaksia suoriutumaan rasituksesta ja palautumaan siitä. Ennen harjoituksia ja kilpailuja (n. 3 h ennen) on tärkeää antaa koiralle helposti sulavaa, mutta energiapitoista syötävää, jotta verenkierrossa on energiaa fyysistä suoritusta varten. Varsinainen ateria syödään kuitenkin vasta rasituksen jälkeen.

Erityisesti kesällä on tärkeää huolehtia koiran riittävästä nesteytyksestä, vaikka väkisin. Lihakset happamoituvat helposti, jos elimistössä on liian vähän energiaa tai koira ei juo riittävästi. Koira voi kieltäytyä juomasta esim. liiallisen stressin seurauksena, koska vatsalaukun limakalvolla ei ole riittävästi verenkiertoa. Tällöin tulisikin miettiä, mikä koiraa stressaa ja pyrkiä poistamaan stressin aihe.

Koiran liikkeet ja liikunta

Hyvä, terve rakenne, oikeanlainen liikunta ja koiran kyky rentoutua ja rauhoittua eri tilanteissa ja paikoissa ovat hyvän lihashuollon ja hyvinvoinnin edellytys. Jokaisen koiran omistajan on hyvä tietää koiran normaalit liikkeet. Koirat kehittyvät ensin takaosastaan ja sitten etuosastaan, toiset koirat ovat valmiit vasta kolmevuotiaina.

Koiran liikelajit:

    Seisominen
  • joka suunnasta selän tulisi olla suora (rotukohtaisia eroja on, esim. Whippet)
  • tassut, varpaat eteenpäin
  • kinner suorassa takaa katsottuna
  • takaraajat tulee olla n. 15 asteen kulmassa taaksepäin
  • pää pystyssä ja katse eteenpäin
    Istuminen
  • istuutuminen vaivatta
  • istua molemmille istuinluille "kootusti" lonkat ja polvet koukussa, varpaat ja kintereet suoraan taaksepäin
  • polvet suoraan eteenpäin ja samalla tasolla toisiinsa nähden
  • eturaajat suoraan olkapäistä alas vartalon edessä, varpaat eteenpäin. Koiran pitäisi myös pystyä nousemaan istumasta seisomaan takajaloilla ponnistaen
    Makaaminen
  • rintakehä ja kyynärpäät ovat maassa, eturaajat suoraan edessä ranteet suorana. Lonkat ja polvet koukussa, polvet ja varpaat eteenpäin. Selkäranka suorana.
  • maasta seisomaan nousemisessa ponnistuksen tulee tapahtua sekä etu- että takaraajoilla.
Fysiologiset liikkeet:
    Ravi
  • vastakkaiset raajaparit toimivat samanaikaisesti. Selkälinja pysyy suorassa. Tämä liikkuminen edellyttää rangan kokonaisliikkuvuutta. Ravissa selkälihakset rentoutuvat. Ravi on koiralle taloudellinen tapa liikkua.
    Käynti
  • rennompi kuin ravi. Rangassa on näkyvä liike. Vastakkaiset raajaparit toimivat samanaikaisesti
    Laukka
  • kolmitahtinen epäsymmetrinen askellaji, jolloin selkä tekee voimakasta liikettä ojennus- ja koukistussuunnassa. Liikevoima kulkee takaraajoista lantiolle ja lanneselän kautta eteen.
Koiran pitäisi pystyä vaivatta vaihtamaan liikelajia nopeuden muuttuessa kävelystä raviin ja ravista laukkaan.

Epäfysiologiset liikkeet

    "Hyppiminen"
  • koiran on mahdollisuus tuottaa voimaa edestä, jolloin takaraajat tulevat yhtä aikaa eteen. Koiralla on tarve tukea takapäätään kahteen pisteeseen. Taustalla aina kipu selässä tai takaraajojen nivelissä sekä heikkous takaraajojen lihaksissa
    "Peitsaaminen"
  • samanpuoleiset etu- ja takaraajat tulevat liikkeeseen samanaikaisesti. Tämän liikkumistavan taustalla on heikko koordinaatio tai jäykkyys rintarangassa tai lantiolla
Venyttelyt
Venytysliikkeillä koira "hoitaa" raajojen ja selkärangan liikkuvuuksia. Koira venyttelee normaalisti päivittäin yleensä levosta noustessaan ja lenkille lähdettäessä. Ikääntyminen ei vähennä venyttelyä, vaan usein liikelaajuudet pienenevät iän myötä.

Eturaajojen venytyksessä koira työntää eturaajat eteen, painaa rintakehän ja pään alas ja eteen, lantio jää ylös.
Takaraajojen venytyksessä A) koira työntää molemmat takaraajat taakse suoraksi, pää ja kaula työntyvät ylös tai B) seistessään nostaa takaraajojaan suoraksi taakse, jonka jälkeen tekee saman toisella takaraajallaan.

Muutoksia liikkeissä

Näkyvät:
  • koira ei liiku kaikilla liikenopeuksilla/tavoilla
  • koira liikkuu vinossa
  • selkälinja ei ole suora (pyöristynyt, notko, vino, kierteisyys)
  • etu- ja takaraajojen asento tai liikkeet ovat rajoittuneet (polvet eivät koukistu/ojennu, ahtaat kintereet, raajat kääntyneet ulospäin jne.)
  • lantion asento kallistunut taakse/eteen
  • liikkeet jäykät (lantiot, nivelet)
  • koira keventää itseään (selästä, painopisteen muutokset)
  • eri rytminen askel
  • ontuminen
  • liikkuminen aiheuttaa ontumista esim. lenkkien lopussa
  • levosta liikkeelle lähtö on jäykkää, koira vertyy liikkuessaan
  • koira ei enää venyttele tai tekee sen yksipuolisesti
  • lihavuus muuttaa liikkumistapaa ja nopeutta - huomioitava!

Miten näet kivun koirassa?

  • haluttomuus lähteä lenkeille
  • levosta liikkeelle lähtiessä kankeutta, ontumista alkuun
  • koira nuolee tai puree raajojaan tai alaselkää/lantiota
  • koira ei venyttele
  • ei pysty liikkumaan jollakin liikelajilla
  • yleinen jäykkyys
  • lenkin aikana liikkumisen haluttomuus
  • käyttäytyminen muuttuu, stressitaso nousee, pelot lisääntyvät, ärtyneisyys, masentuneisuus, aggressiivisuus
  • nukkumisasento muuttuu
  • vetäytyminen
  • sävähtää kosketusta, menee istumaan tai maahan, kun alaselkää kosketetaan
  • koira on yöllä levoton, läähättää ja vaihtaa asentoa usein
  • vapina raajoissa
  • yliaktiivisuus (endorfiinihakuinen käyttäytyminen)
  • ruokahaluttomuus
  • seistessä selkäranka muuttaa asentoa, köyristää tai painuminen
  • murina kosketuksesta
Paluu